Puun oksistoon on kerääntynyt parvi mehiläisiä kebab-vartaan muotoiseksi möhkäleeksi Helsingin Pasilassa. Parvessa surisee kymmeniä tuhansia mehiläisiä.
Kesäkuu on tyypillistä aikaa mehiläisten parveilulle, mutta tänä kesänä ne ovat parveilleet poikkeuksellisen paljon, kertoo Suomen Mehiläishoitajain Liiton parvipuhelimen päivystäjä Hannu Luukinen.
– Kesä on pari viikkoa etuajassa. Kukat kukkivat hyvin ja ravintoa tulee pesiin. Kun kaikki tapahtuu aiemmin, mehiläishoitajat eivät välttämättä ole ymmärtäneet ajoissa reagoida siihen, että pesiin pitäisi laittaa lisää tilaa.
Lisätila on tarpeen, kun mehiläiset ovat lisääntyneet niin runsaasti, että pesä käy ahtaaksi. Silloin vanha kuningatar lähtee etsimään uutta pesää. Se houkuttelee feromoniensa tuoksulla noin puolet laumasta mukaansa.
Yleensä tässä vaiheessa pesässä on jo kehittymässä uusi kuningatar, jolle vanha kuningatar luovuttaa pesän.
Lauman vanhimmat mehiläiset lähtevät vanhan kuningattaren matkaan. Nuoret yksilöt jäävät vanhaan pesään.
Parvipäivystäjän puhelin on pirissyt tiuhaan
Jos joku havaitsee liikekannalla olevan parven, hän voi soittaa Suomen Mehiläishoitajain Liiton päivystysnumeroon. Liitto on saanut tällaisia puheluja tänä kesänä enemmän kuin koko viime vuonna yhteensä.
Juhannusaattona liiton puhelin pirisi parikymmentä kertaa, kuten myös aaton aattona. Juhannuspäivänä liitto sai 15 parvihälytystä.
Liitosta saapuu apuun henkilö, joka osaa käsitellä mehiläisiä. Juhannusaattona mehiläisharrastaja Anton Kunnas otti hälytyksen vastaan liiton WhatsApp-ryhmässä ja lähti Pasilaan pyydystämään mehiläisparvea.
– Parvi oli lähtöisin jostain lähialueen tarhasta ja asettunut väliaikaisesti puun oksalle, Kunnas sanoo.
Mehiläisten pelastustilanteet vaihtelevat tapauskohtaisesti.
– Se oli aikamoinen viritys, millä sain parvipallon puusta alas. Siinä pitää käyttää vähän luovuutta.
Keinot ovat monet
Kunnas yritti ensin tarjota parvelle pitkän teleskooppiputken päähän kiinnitettyä kennostolevyä, jossa oli mehiläisvahaa houkuttimena. Hänen kokemuksensa mukaan se toimii usein, mutta ei tällä kertaa. Mehiläiset eivät siirtyneet levylle.
”Sikiökakku” olisi saattanut toimia. Jos kennolevyllä on mehiläisten sikiöitä ja munia, mehiläiset haluavat tulla hoitamaan niitä, mutta tällä kertaa Kunnaksella ei ollut sikiökakkua mukana.
Seuraavaksi hän otti pussimenetelmän käyttöön.
Kunnas kiinnitti avoimen muovipussin putken päähän ja heilutti oksaa, jossa mehiläiset olivat. Vähitellen hän sai niitä siirtymään pussiin, josta hän tyhjensi ne mukanaan tuomaan pesälaatikkoon. Hän joutui toistamaan tämän operaation viitisen kertaa ennen kuin sai valtaosan mehiläisistä laatikkoon.
Lopuksi hän jätti laatikon puun alle yön yli, että loputkin harhailemaan jääneet yksilöt löytäisivät tiensä pesään.
Mehiläiset eivät pistä tarkoituksella
Hannu Luukisen mukaan parveilevat mehiläiset ovat tavallista säyseämpiä. Niillä ei ole pesää puolustettavana, joten ne eivät hyökkää tai pistä ainakaan tarkoituksella.
Ilmassa pörräävää parvea kannattaa kuitenkin välttää.
– Jos taivaalla ihan mustanaan lentelee mehiläisiä ristiin rastiin, ja jos ne vaikka hiuksiin tarttuvat, niin sitten ne voivat vahingossa pistää, Luukinen sanoo.
Kun parvi jää etsimään uutta pesää omin nokkineen, se hakeutuu usein onttoon puunrunkoon. Mehiläisten mielestä myös savupiippu ajaa saman asian ja ne tekevät usein pesiä myös niihin.
Pesä voi tukkia savupiipun.
– Sieltä niitä ei valitettavasti yleensä saa elävänä pois, Luukinen kertoo.
Pasilan mehiläisparvi pääsi turvallisesti uuteen kotiin juhannuspäivänä, kun Anton Kunnas haki aattona kadulle jättämänsä mehiläislaatikon ja vei sen Inkooseen, jossa hän pitää omia pesiään.
