Susien aiheuttama huoli on vähentynyt Kustavissa talven metsästyksen jälkeen, kertovat Ylen haastattelemat paikalliset ja kesäasukkaat.
Suomen susikanta painottuu Lounais-Suomeen.
Noin tunnin automatkan päästä Turusta sijaitsevalla Kustavin kiintiöalueella saatiin vuodenvaihteessa saaliiksi seitsemän sutta, joista kolme oli naarasta ja neljä urosta. Lisäksi talven aikana ammuttiin kaksi sutta poliisin luvalla.
Kiintiömetsästys näyttää pysäyttäneen susikannan kasvun, selviää Luonnonvarakeskuksen viime viikolla julkaisemasta susien kanta-arviosta.
Kävimme kysymässä, miten kiintiömetsästys on vaikuttanut ihmisten arkeen Kustavin alueella. Kaikki haastatellut olivat yhtä mieltä siitä, että susi kuuluu luontoon, mutta monen mielestä kantaa pitää jatkossakin rajoittaa.
Susia jäi vielä kymmenkunta, arvioi kustavilainen maanviljelijä ja paikallinen MTK:n puheenjohtaja Antti Ääritalo.
Ääritalon mukaan keväällä susihavaintoja oli selvästi viimevuotista vähemmän, mutta kesän aikana susihavaintoja on jälleen alkanut tulla.
– Se johtuu osittain siitäkin, että kesäaikaan on enemmän ihmisiä. Silloin näköhavaintojakin tulee enemmän.
Ääritalo on kohdannut susia ollessaan pelto- ja metsätöissä. Susien määrä alueella huolestuttaa häntä.
Eläinvahinkoja on sattunut tänäkin kesänä, kertovat alueen petoyhdyshenkilöt.
Kiintiömetsästystä tarvitaan Ääritalon mukaan jatkossakin, koska jäljellä olevat sudet todennäköisesti saavat pentuja.
– Siinä on vaara, että kohta susia on saman verran kuin ennenkin. Lisäksi Taivassalossa on jo pentue, mahdollisesti kaksikin.
Riistakamerassa näkyi keväällä yksi pariskunta
Urheiluvaikuttaja, kansainvälisen yleisurheiluliiton hallituksen jäsen Antti Pihlakoski asuu Kustavissa metsän keskellä, parinkymmenen minuutin ajomatkan päässä keskustasta. Hänellä on riistakamera runsaan sadan metrin päässä kotitalostaan.
– Susia ei näy kamerassa enää niin paljon kuin vuosi sitten. Seitsemän suden poisto on vaikuttanut, Pihlakoski sanoo.
Susia on näkynyt Pihlakosken riistakamerassa tänä vuonna kerran, kun oletettavasti pariskunta jolkotteli kameran ohi huhtikuussa.
Pihlakoski ei usko susien käyvän ihmisten kimppuun, mutta mainitsee perheenjäsentensä olevan haluttomia marjastamaan tai sienestämään yksin. Myöskään perheen koiraa ei päästetä vapaasti ulos.
– Koiranomistajat ovat olleet tyytyväisiä, että kantaa rajoitettiin ja ihmiset uskaltavat mennä helpommin marjametsään ja sienestämään, hän sanoo.
Myös Pihlakosken mielestä kannanhoidollinen metsästys voi olla jatkossakin perusteltua. Hän vertaa asiaa hirvenmetsästykseen.
– Jos hirvikannan annettaisiin kasvaa, aika paljon voisi tulla kolareita. Jos susikanta kasvaa liian suureksi, kyllä siinä kasvaa todennäköisyys jonkinlaiselle vahingolle.
Susi huolettaa enemmän vakituisia kuin kesäasukkaita
Naapuripitäjästä Taivassalosta Kustaviin tulleen torikauppiaan Inga Grönlundin mielestä susia on edelleen liikaa. Hän kertoo nähneensä susia usein.
– Taivassalo ja Kustavi voidaan laskea yhdeksi susialueeksi. Susi on hyvä uimaan ja liikkuu talvisin jäitä pitkin, hän pohtii.
Grönlundin mielestä talven metsästys oli tarpeen ja metsästystä tulee jatkaa.
– Suomessa on asumattomia alueita vaikka hurumykke. Miksi susia pitää olla sellaisissa paikoissa, joissa ne kohtaavat ihmisiä? hän kysyy.
Kustavista tavoitetut taivassalolaiset Minna Perälä ja Inga Grönlund sekä Kustavin kesäasukas Viivi Wallin kertovat videolla ajatuksiaan susista.
Sudet puhututtavat selvästi enemmän vakituisia kustavilaisia kuin kesäasukkaita. Suurin osa mökkeilijöistä ei halunnut kommentoida susiasiaa, koska kokivat asian vieraaksi.
Tämä tilanne oli myös espoolaisella Viivi Wallinilla, joka on mökkeillyt Kustavissa koko ikänsä, eli lähes kolmekymmentä kesää. Wallin ei ole susia nähnyt, eikä asia ole mökillä noussut juuri esiin.
– Enemmän joistain Facebook-ryhmistä olen nähnyt puhetta susista, hän sanoo.
Wallin on päivän haastateltavista ainoa, joka ei kannata suden metsästystä.
– Täällä on paljon peuroja, joita sudet hoitavat pois omalta osaltaan. Siksi ne ovat tärkeitä.
