Suomalainen rakkausrunous on hullaantuvaa, haikeaa ja leikkisää. Vinkkaamme teoksia, joissa rakastutaan ja ihastutaan, mutta koetaan myös eron tuskaa.
Tommy Tabermann oli vuosituhannen vaihteen tunnetuin suomalainen runoilija. Tabermannin runous ammensi etenkin rakkaudesta. Rakkausrunouden käsite henkilöityi paljon mediassa viihtyneeseen Tabermanniin, jonka runoja lainattiin ja lausuttiin häissä ja hautajaisissa.
Iso sivu kääntyi suomalaisessa runoudessa, kun Tabermann kuoli vuonna 2010. Tuntui siltä, että rakkausrunous itsessään menetti tunnetuimman puolestapuhujansa. Mihin suomalainen rakkausrunous meni?
Ei minnekään.
Uusi runorakkaus sisältää surua, hullaantumista, rohkeuden ja pelon vuorottelua, sekä yhteiskunnallisia teemoja.
Tämän jutun listaamista runoteoksista löytyy sekä lääkettä että kiihdykettä sydänsuruihin, sanoitusta rakastuneen hämmennykseen ja materiaalia juhlatilaisuuksiin.
1. Rakkaudellista leikkiä
Marko Niemen ja Miia Toivion runoteos Suut (2012) on suomalaisen nykyrakkausrunouden klassikko. Suut-teos päivittää rakkausrunoutta 2010-luvun muotokielelle. Se leikkii omalla ilmaisullaan ja muovaa kielestä kokeellisen laboratorion.
Lause ”minä rakastan sinua” on kulunut särmättömäksi Hollywood-elokuvien puheenparressa, mutta Suut-teos ottaa lauseen eräänlaisena haasteena: ”minä rakastan sinua joka olet vihreä”. Teos muovaa rakkauden kokemusta kielellisen leikittelyn ja erilaisten äänteisiin ja säemuotoon liittyvien pelien avulla. Rakkaudesta itsestään tulee tuoretta kuin jokin vihreä.
Tämän kanssa tekee mieli leikkiä!
2. Rakkaan menetys ja kaipuu
Virpi Vairisen teos Kaikki tapahtuu niin paljon (2020) on omistettu runoilijan edesmenneelle puolisolle Marko Niemelle. Digitaalisen maailman kokemus on Vairisen runotuotannon pääaiheita. Tässä teoksessa se sekoittuu koskettavalla tavalla muistoihin rakkaasta, menetyksestä ja kommunikaation mahdollisuudesta.
Teos alkaa vähän huvittavanakin analyysina digitaalisesta elämästä nykyaikana. Rakkausrunoon sekoittuu ironiaa, kun ”aktiivisuusrannekkeesi lukema kiihottaa minua”. Teoksen puolivälissä tietokoneen pikakomennot laajenevat pohdinnoiksi elämän valinnoista: ollaan kynnyksellä, josta ei ole paluuta. Rakkaan kuolema laittaa myös runon kirjoittamisen uuteen asentoon: ”rakastan sinua kirjoittamalla”.
Järkyttävä, hieno teos!
3. Hekumallista halua
Kaija Rantakarin Salit-teoksen (2021) puhuja vaeltelee museon saleissa ja kohtaa taideteoksia intensiivisellä otteella. Teoksen runot ovat täynnä halua. Maalausten kuvaamia hahmoja puhutellaan sinä-muodossa, joka on rakkausrunolle tuttu poeettinen keino.
Lukijan ei oikeastaan tarvitse ajatella teoksen luomia tiloja museona, koska Rantakarin runot avautuvat moneen suuntaan. Puhuteltavaan kohdistuvat halu, rakkaus ja kaipuu suorastaan väreilevät teoksen monipuolisessa kuvastossa: ”vyötärösi ampiainen ääntää minut”.
Runokuvien ja halun juhlaa!
4. Rakkaus voimavarana
Optimismi leimaa Harri Hertellin teosta Tiedän sen olevan rakkautta (2022). Vaikka arki on välillä raskasta, siitä selviää ”tällä rakkauden määrällä”, kuten teoksen ensimmäinen runo muistuttaa.
Teos sisältää rakkauden täyteisiä voimarunoja arjen riepottelemille ihmisille. Näissä voimarunoissa ole mitään kliseistä tai köykäistä. Joskus Hertellin runojen maailma tuntuu turhankin kapeasti kaupunkilaisille pienten lasten vanhemmille varatulta, mutta sen sisältämä rakkauden kokemus on myös universaali. Runot onnistuvat muistuttamaan rakkauden ja arkisen rohkeuden voimasta.
Tiedän sen olevan rakkautta -teos on viehättävästi suorasukainen tavassaan puhutella lukijaa. Runot ovat suoria, helposti lähestyttäviä ja rohkaisevia.
Suurin on rakkaus!
5. Rakkauden loppu ja räytyminen
Ester Nuori Lepän Maanantai ja mustat hitit (2022) on eräänlainen välähdys rakastumiseen, eroon ja elämään. Elämä koostuu teoksen katkelmallisissa runoissa aluista ja lopuista, jotka jättävät jälkeensä jänniä viboja.
Eroaminen on keskeinen osa rakkauden kokemusta. Lepän runot räytyvät sekä rakastumisen että eron kokemuksissa omalla tavallaan tosi todentuntuisesti. Jotain muistiinpanomaista runoissa on; lyhyttä teosta voi lukea edes takaisin ja ottaa mitä irti saa. Eron säkeistä jää mieleen tämä: ”Olen deletoimassa sinua. / Alkua jolla ei vielä kai ollut sielua”.
Lepällä on ainutlaatuinen kyky saada arkiset tunteet ja kohtaamiset soimaan. Nämä mustat hitit eivät noudata selkeää kaavaa.
Rockia ja rakkautta!
6. Queer-rakkauden historiaa
Carlos Lievosen teos Vain heteitä alkaa luomisen hetkestä. Maailma tuntuu tuoreelta ja raikkaalta. Rakastavaiset makoilevat sängyssä omassa turvallisessa tilassaan: ”Lusikoimme toisiamme. Kihelmöit aamua”.
Lievonen kirjoittaa rakkausrunouden perinnettä uusiksi homoseksuaalisen linssin ja kokemuksen läpi. Kirja tuntuu kysyvän miten rakkauden ja halun kokemusta voi ylipäänsä ilmaista, kun kaikki on jo moneen kertaan sanottu.
Kysymyksestä syntyy Lievosen teoksessa syvälle historiaan kurottavaa, tuoretta, virkistävää ja elvyttävää runoutta.
Samaan aikaan kiihkeä ja turvallinen teos!
