Aivoteknologiaan erikoistunut professori Teemu Myllylä esittelee otsalle puettavaa muovista pantaa. Se mittaa aivojen nesteiden kiertoa.
Siitä voi tulla älykellojen tai verenpainemittarien kaltainen tuote, jolla ihminen voi saada tietoa omasta terveydestään.
Laitteen nimi on Glymphometer. Sen avulla voidaan pyrkiä havaitsemaan Alzheimerin tautiin ja muihin aivosairauksiin liittyviä muutoksia jo varhaisessa vaiheessa.
Laitteella tutkitaan parhaillaan myös Parkinsonin tautia, aivohalvausta ja muita aivovaurioita.
Syksyllä aloitetaan Oulun yliopistollisessa sairaalassa tehohoidossa olevien potilaiden mittaukset.
– Toimimme hyvin merkittävien sairauksien parissa, Myllylä sanoo.
Glymphometer on Myllylän ja Oulun yliopiston noin 15 vuoden tutkimuksen tulos.
Aivosairauksista saadaan uutta tietoa
Laite on herättänyt kiinnostusta maailmalla eri tutkijaryhmissä.
Ensimmäiset noin 80 kappaletta ovat parhaillaan kansainvälisessä tutkimuskäytössä Yhdysvalloissa, Intiassa, Kolumbiassa ja noin kymmenessä Euroopan maassa.
Erityisesti Yhdysvalloissa laite on herättänyt tänä vuonna huomattavaa kiinnostusta ilmailu- ja avaruuslääketieteessä, Myllylä kertoo.
– Uusia yhteistutkimuksia ollaan käynnistämässä, ja tavoitteena on muun muassa mitata astronautteja avaruudessa lähivuosien aikana.
Lisäksi Harvardin yliopiston kanssa tutkitaan aivojen ikääntymistä ja MIT:n kanssa uneen liittyviä ilmiöitä.
Laite kiinnostaa tutkijoita, koska aivojen puhdistusjärjestelmän merkityksestä saadaan koko ajan lisää tietoa. Tutkimuksissa on havaittu, että tällä glymfaattisella järjestelmällä voi olla yhteys moniin aivojen rappeumasairauksiin.
– Yhä enemmän tutkimukset osoittavat, että monella asialla on yhteys aivorappeumasairauksiin.
Oulun yliopistossa tutkitaan esimerkiksi hengityksen merkitystä aivojen puhdistumiseen.
Kun aivojen puhdistusjärjestelmä ei toimi normaalisti, aivoihin alkaa kertyä kuona-aineita, amyloideja ja erilaisia proteiineja. Tutkijat uskovat, että näillä kertymillä on yhteys aivosairauksien kehittymiseen.
– Tässä ajatus on se, että saisimme kiinni muutoksesta ennen kuin tulee patologisia muutoksia aivoissa, Myllylä sanoo.
Kaupallinen tuote tulossa
Myllylä uskoo, että Glymphometerillä on tulevaisuutta etenkin terveydenhuollossa. Hän toivoo, että laitteen kaupallistaminen lääkinnälliseen käyttöön päästään aloittamaan parin vuoden sisällä.
Suunnitelmissa on myös kuluttajakäyttöön suunniteltu versio, niin sanottu wellness- eli hyvinvointilaite.
Myllylän mukaan se voisi olla verenpainemittariin verrattavissa oleva tuote. Se voisi näyttää tiettyjä arvoja, joiden perusteella ihminen saisi tietoa omasta hyvinvoinnistaan. Näihin arvoihin voisi ehkä vaikuttaa myös omilla elämäntavoilla.
– Voit vaikuttaa siihen, miten nukut, liikut, miten stressi vaikuttaa ja kaikki tämmöiset.
Myllylän mukaan parhaillaan tehdään paljon tutkimuksia siitä, miten elämäntavat vaikuttavat aivojen hyvinvointiin. Samalla kehitetään myös hoitoja. Ilman niitä Glymphometerin merkitys jäisi pienemmäksi.
– Jos laite on vain mittari, joka näyttää, että on iso riski, niin se ei yksin riitä. Vielä tärkeämpää on, että siihen kehitetään myös ennaltaehkäiseviä ja varhaisen vaiheen hoitoja.
Kehitteillä olevista hoitokeinoista Myllylä mainitsee esimerkkeinä valoon liittyvän terapian, lääkehoidot ja ultraääneen perustuvat hoidot. Niiden avulla joilla pystytään esimerkiksi kiihdyttämään aivojen puhdistusjärjestelmää.
Toistaiseksi testikäytössä olevat laitteet kootaan käsin Oulun yliopistolla. Jos laitteesta tulee kaupallinen tuote, sen valmistus vaatii suurempaa tuotantoa ja yrityksen, joka alkaa valmistaa laitetta.
– Neuvotteluja asiasta on jo käyty, Myllylä sanoo.
Myllylän toivoo, että myös kaupallisen tuotteen valmistus tapahtuisi Oulussa.
