Viime vuoteen verrattuna kuutteja havaittiin pesälaskennassa kymmenkunta vähemmän kuin vuosi sitten.
Saimaannorpan pesimäolosuhteet olivat viime talvena huomattavan huonot lyhyen ja vähälumisen talven vuoksi.
Pesälaskennoissa havaittiin 101 syntynyttä saimaannorpan kuuttia. Määrä on kymmenen vähemmän kuin vuosi sitten.
Tänä vuonna noin 90 prosenttia kuuteista syntyi ihmisen kolaamaan apukinokseen tai rakennettuun keinopesään. Myös viime vuonna luonnonkinoksia oli vähän. Tuolloin 80 prosenttia kuuteista syntyi apukinokseen tai keinopesään.
Kevättalvella syntyneistä poikasista tiedetään tähän mennessä kuolleen 12 kuuttia. Lauhoina ja vähälumisina talvina tyypillisesti noin neljännes kuuteista kuolee ennen vieroitusta emosta.
Metsähallituksen mukaan leuto talvi kuvastaa ilmastonmuutoksen vaikutuksia Saimaalla. Lumipeitteen väheneminen ja talvien lyheneminen heikentävät norpan pesinnän edellytyksiä sekä lisäävät kuuttien kuolleisuutta.
Norppa tarvitsi ihmisen apua
Vapaaehtoiset kolasivat norpille yli 400 apukinosta ja Saimaalle asennettiin 47 keinopesää.
Apukinokset ja keinopesät olivat norpan pesimämenestyksen kannalta elintärkeitä, sillä ilman niitä kuutit olisivat syntyneet ilman suojaa ja kuolleisuus olisi ollut suurempaa, arvioi luonnonsuojelun erityisasiantuntija Riikka Alakoski Metsähallituksesta.
Pesälaskennat tehtiin lähes kokonaan Metsähallituksen ja luonnonsuojelujärjestö WWF Suomen kelirikkoaluksilla.
– Kevät oli poikkeuksellisen lämmin ja lumet sekä jäät sulivat hyvin aikaisin. Apukinospaikat olivat vielä maaliskuun loppupuolella suhteellisen ehjiä, mutta paikalle kulkeminen ei olisi onnistunut millään muulla kuin kelirikkoaluksella, Alakoski kertoo.
Kevään pesälaskennat tehtiin tänä vuonna jo maaliskuun lopussa, kun vielä 2000-luvun vaihteessa laskennat ajoittuivat tavallisesti huhtikuun loppuun.
Orivesi ja Joutevesi yllättivät
Perinteiseen tapaan kuutteja syntyi eniten Pihlajaveden ja Haukiveden vesistöissä. Positiivisia yllätyksiä oli etenkin Savonlinnan pohjoispuolella.
– Haukivedellä syntyi pari kuuttia enemmän kuin viime vuosina. Orivedellä syntyi kolme kuuttia, kun aiempina vuosina niitä on ollut vian yksi. Myös Joutenvedellä kuutteja havaittiin ennätysmäärä, Alakoski kertoo.
Eteläisen Saimaan osalta luvuissa on merkittävää epävarmuutta.
– Mitä etelämmäksi mennään, sitä haastavampia laskentaolosuhteet olivat, Alakoski toteaa.
Metsähallitus arvioi kanta-arvion yhteydessä, kuinka monta kuuttia jäi havaitsematta laskennoissa.
