Sorsien pesintä kaupunkioloissa on tuiki tavallista. Vesilintuja ajaa ihmisten lähelle muun muassa elinpiirien väheneminen.
Luoman pariskunnan kesän veneilysuunnitelmiin tuli heti alkukesästä mutkia matkaan. He omistavat 150 vuotta vanhan rautarunkoisen laivan, joka on laiturissa Lahden satamassa.
Laiva sai myös jäädä satamaan, koska heinäsorsanaaras iski silmänsä alukseen. Se rakensi pesän laivan keulassa sijaitsevan penkin alle, ja muni pesän täyteen.
– Koiramme Lenita kiinnostui jostakin laivan etukannella. Laitoin koiran sisälle hyttiin ja kurkistin penkin alle. Siellä oli sorsan pesä ja kymmenkunta munaa. Ajattelin, että apua, mitä minun pitää tehdä, Minna-Liisa Luoma kertoo.
Neuvot löytyivät Heinolan lintuhoitolasta ja riistakeskukselta: pesä olisi syytä jättää rauhaan.
Luomat alkoivat seurata Siiriksi ristimänsä sorsaemon pesintää riistakameran avulla. Pesintä sujui mallikkaasti, kunnes luonnonlait puuttuivat peliin. Varikset hoksasivat sorsanpesän ja iskivät, kun Siiri poistui pesältään syömään.
– Kokousten välillä katsoin kännykästä, mitä Siirille kuuluu. Vartissa kaksi varista tyhjensi koko pesän. Siiri kävi vielä illalla katsomassa pesää, mutta sen jälkeen sitä ei enää ole näkynyt, Luoma kertoo.
Pullasorsien maalaisserkut muuttavat kaupunkeihin, koska rehevöityminen pilaa pesäpaikat
Sorsien pesiminen kaupunkioloissa on hyvin tavallista. Ne hakevat rakennetusta ympäristöstä suojaa pedoilta, etenkin minkiltä ja supikoiralta. Kaupunkien lähivesissä on sorsille hyvin ruokaa ja talviruokinta turvaa ravinnonsaannin vuoden ympäri.
Maaseutumaisemmassa ympäristössä sorsien elinpiirit ja pesimäpaikat ovat sen sijaan huvenneet. Järvien rehevöityminen ja umpeenkasvu johtavat siihen, että maapedot pääsevät liian helposti vesilintujen pesille. Linnut osaavat varoa sitä ja siirtyvät pesimään muualle.
Kuluvan kesän kuivuudella voi olla oma merkityksensä Siiri-sorsan pesäpaikan valintaan. Järvien vedenpinnat ovat olleet erittäin alhaalla, jonka vuoksi kaislikoista ei ehkä ole löytynyt sopivaa pesäpaikkaa.
Birdlife Suomen lintuvesiasiantuntija Jari Ullakko sanoo, että sorsaemo on saattanut myös iskeä silmänsä suojaiseksi katsomaansa pesäpaikkaan jo aiemmin.
– Varsinkin vanhat naaraat valitsevat jo syksyllä suojaisan pesäpaikan itselleen seuraavaksi kevääksi. Niillä ei ole aikaa hukattavana keväällä, kun ne tulevat muuttomatkalta, vaan ne haluavat mennä pesimään mahdollisimman suoraan.
Lokkien turva houkuttaa
Lahden satamalla on yksi erityispiirre, joka tekee siitä sorsille houkuttelevan pesimäpaikan. Aallonmurtajalla sataman edustalla asuu Manner-Suomen suurin naurulokkiyhdyskunta.
Vesilinnut hyödyntävät usein naurulokkiyhdyskuntia tuomaan turvaa, sillä ärhäkästi omia pesiään puolustavat naurulokit käyvät sumeilematta pesiä uhkaavien petojen kimppuun.
Siiri-sorsan ansiokkaissa turvallisuusjärjestelyissä oli kuitenkin variksien mentävä aukko. Vesilintujen poikaskuolleisuus on muutoinkin korkea, sorsilla jopa 80 prosenttia poikasista ei selviydy aikuisiksi.
– Ruotsissa on tehty tutkimuksia siitä, että että harakka ja varis selittävät merkittävän osan kaupunkisorsien pesimätappioista, Ullakko kertoo.
Surullinen ja opettavainen luontokokemus
Minna-Liisa Luoma kertoo, että Siiri-sorsan pesinnän ja varisten saalistamisen seuraaminen herätti paljon tunteita laidasta laitaan. Luomaa harmittaa, ettei saanut seurata sorsanpoikasten lähtöä pesästä ja kasvamista sataman kupeessa.
Vaikka varisten saalistus herätti aluksi tyrmistystä, ei Luoma niitä vihaa. Kokonaisuutena luonnonnäytelmän seuraaminen jää myönteiseksi kokemukseksi. Väliin jääneet veneilypäivätkään eivät ole jääneet kaivelemaan.
– Opin todella paljon tästä tapauksesta. Oli myös kiva huomata, että esimerkiksi Heinolan lintutalosta sai tosi hyvät ohjeet. Riistakeskuksesta sain tietoa siitä, että miten sorsa käyttäytyy ja kuinka nopeasti poikaset lähtevät kuoriutumisen jälkeen pesästä, Luoma listaa.
