Aalto-yliopiston professori havaitsi, että alkoholin nauttimisesta aiheutuvat hyvät muistot voidaan pyyhkiä pois tunnetulla lääkeaineella.
Alkoholi kuuluu edelleen monen suomalaisen vapaa-ajanviettoon. Pari lasillista viiniä tai muutama tuopillinen olutta voi rentouttaa ja nostattaa juhlatunnelmaa.
Alkoholi ja etenkin sen runsas ja jatkuva käyttö aiheuttavat myös ongelmia. Alkoholin aivoissa aiheuttama mielihyvä painuu muistiin ja siksi viinanhimoa voi olla vaikea vastustaa vaikka haluaisi.
Aalto-yliopiston neurotieteen professori Iiro Jääskeläinen on etsinyt asiaan ratkaisua.
Jääskeläinen julkaisi vastikään teoreettisen tutkimuskatsauksen Frontiers in Neuroscience -tiedejulkaisussa.
Katsauksen mukaan alkoholin aivoissa vapauttamien opioidien vaikutus voidaan pyyhkiä aivoista pois ”katumuspillerillä”.
Tällöin muisto juomistilanteesta säilyy, mutta siihen ei tallennu alkoholin aiheuttamaa mielihyvän tunnetta. Näin juomiseen liittyvistä muistoista voi tulla vähemmän houkuttelevia ja addiktoivia.
– Jos alkoholin juomisen yhteydessä ottaa ”katumuspillerin” voi aivoihin jäädä vain tylsä muisto siitä, että on juonut, Jääskeläinen selittää.
”Katumuspilleri” voidaan ottaa ennen juomista, sen aikana tai jopa pari tuntia ensimmäisen juoman juomisesta.
Lääkeaine voi muuttaa juomiseen liittyviä muistoja
Alkoholi vapauttaa aivoissa opioideja, jotka synnyttävät mielihyvän tunteita.
”Katumuspillerien” vaikuttava aine on opioidiantagonisti. Se estää aivoissa olevien opioidien vaikutuksen ja siten myös mielihyvän.
Jääskeläisen mukaan opioidiantagonisti voisi juomisen jälkeen otettuna vaikuttaa siihen, miten alkoholinkäyttöön liittyvät muistot tallentuvat.
Muistot saavat lopullisen muotonsa aivoissa vasta muutaman tunnin kuluttua tapahtumasta.
– Kun meille tapahtuu jotain, niin siinä on aikaikkuna, jonka kuluessa voidaan muokata mitä tapahtumasta muistetaan.
Opioidiantagonisteja käytetään muun muassa alkoholiriippuvuuden hoidossa.
Video: Apteekista ostettu alkoholitesti ei tunnistanut promilleja Ylen testissä:
Varhainen eläinkoe synnytti idean
Iiro Jääskeläinen kiinnostui aiheesta jo 1990-luvun alkupuolella nuorena opiskelijana. Hän teki yliopiston lopputyötään Alkon tutkimuslaboratoriossa alkoholitutkija John David Sinclairin kanssa.
He tutkivat rotilla, miten opioidiantagonisti vaikutti niiden haluun juoda alkoholia.
Tutkijat hämmästyivät huomatessaan, että lääkeaineen antaminen juomisen jälkeen tuotti yhtä voimakkaan vaikutuksen kuin sen antaminen juuri ennen juomisen aloittamista.
– Siihen aikaan ei vielä ollut ymmärrystä siitä, että muistimateriaali tallentuu syvemmässä muodossa vasta noin parin kolmen tunnin kuluttua juomisesta.
Jääskeläinen korostaa, että ihmisillä ilmiötä ei ole suoraan tutkittu, ja kyse on toistaiseksi hypoteesista.
Hän myös tiedostaa, että ajatukseen ”katumuspilleristä” sisältyy myös riskejä. Juomisesta voi tulla liiankin helppoa, jos sen addiktoivan vaikutuksen voi kumota pillerillä.
Nykyisin käytössä olevat lääkkeet, kuten naltreksoni, ovat pitkävaikutteisia ja voivat latistaa tunnekokemuksia laajemminkin. Ei siis ole mahdollisuutta pyyhkiä pois vain jotain tiettyä muistijälkeä.
Jääskeläisen mukaan tulevaisuudessa voisi olla mahdollista kehittää lyhytvaikutteisempi lääke, jota voisi käyttää esimerkiksi silloin, kun alkoholinkäyttöä halutaan vähentää, mutta oma tahdonvoima ei riitä.
– En kuitenkaan halua neuvoa, että kukaan lähtisi tätä kokeilemaan omin päin. Hoitavan lääkärin kanssa näitä asioita voi käsitellä, Jääskeläinen sanoi.
Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen mukaan alkoholin riskikäyttö on Suomessa yhä yleistä, vaikka kokonaiskulutus on vähentynyt.
THL:n mukaan noin 450 000 suomalaista käyttää alkoholia viikoittain yli riskirajojen. Pitkäaikaisen käytön terveyshaittojen riskiraja tarkoittaa miehillä yli 14 ja naisilla yli 7 alkoholiannosta viikossa.
Onko sinulla meille juttuvinkki? Voit lähestyä toimitusta luottamuksella. Halutessasi voit olla yhteydessä myös sähköpostitse osoitteeseen tuomo.bjorksten@yle.fi. Luemme kaikki yhteydenotot, mutta emme pysty takaamaan jokaiselle henkilökohtaista vastausta.
