Maailman palladiumista melkein puolet jalostetaan lähellä Suomen rajaa. Luonnonsuojeluliitto uskoo, että mahdolliset päästöt näkyvät Suomeenkin.
Venäläinen kaivosyhtiö Norilsk Nickel siirtää tässä kuussa kaiken palladium-jalostuksensa Kuolan niemimaalle Montšegorskiin – vain parin sadan kilometrin päähän Suomen rajasta.
Tähän saakka yhtiö on jalostanut palladiuminsa Siperiassa Norilskin kaupungissa. Yhtiön tiedotteen mukaan 40 prosenttia maailman palladiumista jalostetaan heidän Montšegorskin tehtaallaan.
Kaivosyhtiö perustelee siirtoa tuotannon tehostamisella ja jalometallien louhinnan parantamisella.
Asiasta uutisoi uutissivusto The Barents Observer.
Luonnonsuojelijat ovat huolissaan
Suomen luonnonsuojeluliiton puheenjohtaja Hanna Halmeenpää on huolissaan tuotannon laajenemisen ympäristövaikutuksista.
– Massiiviset teollisen infran tuotantomäärien nostot tulevat aiheuttamaan epäilemättä paikallisia ja alueellisia päästövaikutuksia sekä ilmakehään että vesistöihin. Vaikutuksia voi tulla myös Suomen puolelle.
Yhtiö kertoo tiedotteessaan, että ”ympäristövaikutukset minimoidaan uusilla kaasujen puhdistusratkaisuilla”.
Halmeenpää työskenteli Kuolan niemimaalla 2000-luvun alussa tutkimushankkeessa, jossa selvitettiin Montšegorskin kaivoskombinaatin ympäristövaikutuksia läheiseen Kuolajokeen. Näkyä hän kuvaa karuksi.
– Aikaisemmat ilmansaasteiden vaikutukset ovat näkyneet meillä Koillis-Lapissa muun muassa havupuiden neulasissa. Happosateen päästölähde oli silloin selkeästi Montšegorskista ja Nikkelistä.
Hyvä puoli on se, että päästöt havaitaan Suomessakin
Hanna Halmeenpää tuo esiin asiassa myönteisen näkökulman.
– Se hyvä puoli asiassa on, että Suomessahan ilmanlaatua seurataan aika tarkkaan. Jos vaikutuksia tulee, ne havaitaan.
Samaa sanoo Suomen kaivosteollisuus ry:n toiminnanjohtaja Pekka Suomela. Hän muistuttaa mahdollisista ”hapokkaista” vaikutuksista, joita Kuolan kaivokset ovat synnyttäneet jo Neuvostoliiton aikana.
Kaivosteollisuuden Pekka Suomela toteaa, että Suomi ja Eurooppa ovat riippuvaisia tuontipalladiumista.
– Sodankylässä Kevitsa tuottaa pieniä määriä palladiumia. Suunnitteilla on Ranualle Suhangon kaivoshanke, jossa palladiumilla on merkittävä tuoteosuus.
Palladiumia käytetään autojen katalysaattoreissa sekä muun muassa kemian- ja elektroniikkateollisuudessa.
Venäjä on Etelä-Afrikan jälkeen maailman toiseksi suurin palladiumin tuottaja.
– Uskon, että on tehokkaampaa ja tuottavampaa tuottaa (palladiumia) Kuolan niemimaalla. Sinänsä mineraalivarannot Noriskissa Siperiassa eivät ole vähenemässä, Suomela arvioi.
Lapissa on harvinaisia maametalleja, joista EU on riippuvainen. Suurin osa esimerkiksi palladiumista tuodaan EU:n ulkopuolelta. Video Savukoskelta vuodelta 2024.
