Ylen uutis- ja ajankohtaistoiminnan vastaava päätoimittaja Jouko Jokisen tapa kieltäytyä Iltalehden haastattelusta on noussut otsikoihin. Jokinen sanoi eilen Iltalehden mukaan, että hänen luottamuksensa Iltalehden ja Hesarin journalismiin on tällä hetkellä sangen matalalla.
Haastattelupyynnöstä kieltäytyminen liittyy viime päivinä keskusteluun Aamulehden entisestä toimittajasta Matti Kuuselasta, joka paljasti elämäkerrassaan sepittäneensä joihinkin juttuihinsa asioita.
Jokinen on puolustanut Kuuselan journalismia sanomalla, että sepitekin voi toimia journalismissa. Myöhemmin hän on täsmentänyt, että tarkoitti sepitteen voivan toimia muussa kuin uutis- ja ajankohtaisjournalismissa, esimerkiksi pakinoissa.
Jokinen vahvistaa Ylelle kieltäytyneensä Iltalehden haastattelusta lehden kuvaamalla tavalla. Helsingin Sanomille antamassaan kritiikissä on Jokisen mukaan kyse siitä, että lehti on viime päivinä antanut ymmärtää, että kun Jokinen on puolustanut Kuuselan journalismia, hän olisi puhunut Ylen journalismista, vaikka tästä ei ole kyse.
Esimerkkinä hän mainitsee HS:n pääkirjoituksen, jossa siteerattiin hänen ”kyllä sepitekin voi toimia oikein hyvin” -kommenttiaan mainitsematta, että konteksti tälle lauseelle oli Matti Kuuselan journalismi, ei Ylen uutis- ja ajankohtaisjournalismi. Jokinen myös kritisoi Helsingin Sanomia siitä, että se julkaisi jutun Ylen sisäisestä viikkoinfosta kuulematta Jokista, vaikka hän oli jutussa kovan kritiikin kohteena.
Jokinen täsmentää, että hänen kritiikinsä ei liity Helsingin Sanomien journalismiin laajemmin, vaan Kuusela-tapauksesta uutisointiin.
Jokisen mukaan heikossa luottamuksessa Iltalehteä kohtaan on kyse lehden pidemmän aikavälin journalistisesta linjasta Yleä käsittelevässä uutisoinnissa. Jokinen sanoo, ettei hän voi luottaa siihen, että Iltalehden uutisissa tai kolumneissa Yleä käsiteltäisiin oikeudenmukaisesti.
– Se on hyvin vinoa journalismia, ja siitä on monen vuoden kokemus.
Jokinen mainitsee myös, että Iltalehti on saanut Yleä käsittelevästä jutustaan langettavan Julkisen sanan neuvostolta. Lehti sai langettavan, koska se jätti korjaamatta asiavirheen jutussa, joka käsitteli Yleisradion talouden avoimuutta.
Kritisoimiensa teemojen ulkopuolelta Jokisella on kuitenkin myös paljon hyvää sanottavaa sekä Iltalehden että Helsingin Sanomien journalismista.
– Iltalehdellä on erinomaisen terävää journalismia. Politiikan journalismissa se on erittäin hyvä.
Jokinen on Helsingin Sanomien toimittajakoulun kasvatti ja työskennellyt lehdessä pitkään.
– Helsingin Sanomat on suomalaisen laatujournalismin lippulaiva.
IL:n päätoimittaja pitää kritiikkiä epäreiluna
Iltalehden päätoimittaja Perttu Kauppinen kutsuu Jokisen kritiikkiä Iltalehden journalismista epäreiluksi.
– Jos rakkaalla kollegalla on jotain huomauttamista meidän jutuista tai hän on sitä mieltä, että niissä on asiavirheitä, silloin totta kai pyydän, että hän kertoo, mikä se epäilty asiavirhe on. Sen jälkeen me tarkistamme asiat, ja jos on syytä, oikaisemme virheen, Kauppinen sanoo Ylelle.
Kauppinen arvelee, että Jokinen on sanonut sanomansa suuren tunteen vallassa.
– En usko, että hän oikeasti haluaa ikään kuin nakertaa suomalaisen median uskottavuutta.
Helsingin Sanomien vastaava päätoimittaja Erja Yläjärvi kiistää, että HS olisi uutisoinut Jokisen kommentoineen sepitepuheilla Ylen uutis- ja ajankohtaisjournalismia. Yläjärvi pitää erittäin merkittävänä Jokisen lausuntoa, jossa tämä puolusti sepitetyn ulottuvuuden asemaa journalismissa – vaikka kyse ei ollutkaan Ylen journalismista.
– Seison täysin sen pääkirjoitustekstin takana, Yläjärvi sanoo Ylelle.
Yläjärvi kertoo olevansa tilanteessa, jossa hän on tänä aamuna lukenut Iltalehdestä Jokisen kommentin siitä, että hän ei luota Helsingin Sanomien journalismiin. Jokinen ei tuossa yhteydessä perustellut väitettään.
Yläjärvi kertoo, että asiaa ryhdyttiin selvittämään, jonka jälkeen Jouko Jokinen on sähköpostitse toimittanut Helsingin Sanomille kommenttinsa.
– Hän ei ole lähestynyt tästä meitä aikaisemmin. Hän ei ole lähestynyt meitä jutun ilmestymisen jälkeen, mikä on normaali journalistinen käytäntö, jos on puutteellinen prosessi. Ei siitä minun mielestäni pitäisi tässä asemassa olevan ihmisen mennä avautumaan toisessa mediassa yksilöimättä sitä, Yläjärvi sanoo.
Ylen sisäisestä infosta ja sen aiheuttamista reaktioista on Yläjärven mukaan uutisoitu Helsingin Sanomissa osana uutisprosessia normaalisti. Samanlaista uutisointia voitaisiin Yläjärven mukaan tehdä yrityksistä tai politiikan kulisseista.
