Kun riihimäkeläinen Mila Kuurinmaa, 30, ajatteli hammaslääkäriin menoa, pelko iski heti.
Kädet tärisivät. Sydän hakkasi.
Hän ei pystynyt edes varaamaan aikaa. Siihen tarvittiin äiti.
Sitten käynnit jäivät kokonaan.
Vasta kun suuhun sattui ja hampaat olivat niin huonossa kunnossa, että se näkyi ulospäin, Kuurinmaa päätti, että jonkin pitää muuttua.
– Ei ollut helppoa myöntää pelkoa itselle. Se oli tosi vaikea tilanne. Tiesin, että on pakko mennä hammaslääkäriin, mutta aivot eivät halunneet mennä. Mutta kun sain myönnettyä pelkääväni, pääsin eteenpäin.
Hammashoitopelosta kärsii noin joka kolmas suomalainen, selviää Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen terveystutkimuksista. Vaikeaa pelko on yhdellä kymmenestä. Pelko aiheuttaa sen, että ihminen jättää hammaslääkärikäyntejä väliin.
Kuurinmaa pelkäsi kipua.
Sitä, että hänet kohdataan kylmäkiskoisesti, liukuhihnatyylillä. Kipua vähätellään, ei kohdata ihmisenä.
Takana oli huonoja aiempia kokemuksia. Häntä oli myös syyllistetty siitä, että hampaat olivat jääneet hoitamatta tai niitä oli hoidettu väärin.
Yksikin hyvä käynti voi auttaa
Itä-Suomen yliopistossa julkaistun tuoreen väitöstutkimuksen mukaan pelkoa voi lievittää jo yksi onnistunut hammaslääkärikäynti.
Se edellyttää, että pelosta tulee potilaan ja hammaslääkärin yhteinen asia, sanoo väitöksen tehnyt hammaslääketieteen tohtori Pirjo Kurki.
Kurjen ydinajatus on, että sekä potilas että hammaslääkäri voivat muuttaa ajatteluaan ja käyttäytymismallejaan.
– On aika romuttaa käsitys hammaslääkäristä auktoriteettina. Kaikkein tärkein asia on kehittää potilaalle sopivia selviytymiskeinoja, ja se vaatii yhteistyötä ja tasa-arvoista lähestymistä. Muuten potilas saattaa jäädä avuttoman uhrin rooliin.
Ensimmäinen askel on puhua pelosta etukäteen. Sitten selvitetään, miten vahva pelko on ja mihin se kohdistuu.
Mitään pakettiratkaisua ei ole, vaan jokaiselle pitää miettiä omat sopivat keinot.
Pelkoon voivat auttaa esimerkiksi hengitysharjoitukset, rentoutuminen, hoidon jaksottaminen lyhyempiin pätkiin ja se, että potilas voi näyttää, milloin tarvitsee tauon.
– Tärkein on luottamus ja että potilas saa hallinnan tunteen.
Hoitotilanteessa potilaan oloa helpottaa, kun hän tietää miten toimenpiteet etenevät.
”Oli tosi tärkeää, että pelko otettiin tosissaan”
Kun Kuurinmaa päätti päästä pelostaan, tilanne näytti heikolta.
Edellisestä käynnistä oli aikaa. Hampaat olivat huonossa kunnossa, suuhun sattui.
Hän ei pystynyt itse varaamaan aikaa. Sen teki läheinen, joka lähti mukaan myös ensimmäisille käynneille.
Kuurinmaa etsi pelkopotilaisiin erikoistuneen hammaslääkärin. Jo tieto siitä, että lääkäri otti pelon tosissaan, auttoi.
– Oli tosi tärkeää, että minut kohdattiin empaattisesti ja myötätuntoisesti. Pelko ja kipu otettiin tosissaan. Ei vähätelty tai syyllistetty. Tuli turvallinen olo siitä kaikesta.
Kuurinmaasta oli myös tärkeää tietää, mitä käynneillä tehdään ja mitä seuraavaksi tapahtuu.
Hänestä hammashoitopelosta pitäisi puhua enemmän.
– Puhuminen helpottaa niin paljon omaa olotilaa. Että pystyt myöntämään ihan rehellisesti, että pelottaa. Jo se vaikuttaa tosi paljon kokemukseen.
Keskeistä pelossa on hallinnan tunteen menettäminen
Hammashoitopelko voi kohdistua moneen asiaan: puudutukseen, kipuun, poraamiseen, tukehtumisen tunteeseen, lähelle tulemiseen.
– Keskeistä pelossa on kontrollin tunteen menettäminen, sanoo hammashoitopelkoa 80-luvulta asti tutkinut professori Satu Lahti Turun yliopistosta.
Pelkoon voi myös liittyä häpeää oman suun kunnosta.
Suhtautuminen hammashoitopelkoon on muuttunut. Vielä 1980- ja 90-luvulla sitä ei pidetty suurena ongelmana. Ajateltiin, että ihmisten kuuluukin pelätä.
Nykyisin pelosta puhutaan niin hammaslääkärien koulutuksessa kuin vastaanotoillakin. Ymmärrystä tarvitaan kuitenkin vielä lisää.
Tietynlainen temperamentti voi altistaa pelolle
Ihmisillä on erilaisia alttiuksia saada hammashoitopelko. Satu Lahti tutkii, millaiset tekijät voivat altistaa pelolle.
Esimerkiksi temperamenttipiirteillä on paljon vahvempi vaikutus kuin on luultu.
– Aikaisemmin on ajateltu, että hammashoitopelko on ahdistuneisuuden alapiirre. Mutta nyt näyttää, että ihmisen temperamentti onkin tärkeämpi altistava tekijä.
Hammashoitopelkoon ovat Lahden tutkimuksen mukaan alttiimpia ainakin kolmenlaiset ihmiset: negatiivisiin tunnereaktioihin taipuvat, he jotka eivät löydä sanoja tunteilleen ja ihmiset, joilla on vähäinen elämänhallinnan tunne.
Tavoitteena on pyrkiä ehkäisemään ihmisten hammashoitopelkoa, kun pelolle altistavat tekijät tiedetään.
