Hallitus kertoi kehysriihessä, että valtionhallintoon kohdistuu 150 miljoonan euron lisäleikkaus.
Hallitusohjelmassa sovittiin jo 240 miljoonan leikkauksista virastojen ja ministeriöiden toimintamenoihin, joten yhteensä ne joutuvat noin 390 miljoonan säästökuurille.
Se voi tarkoittaa irtisanomisia useille tuhansille virkahenkilöille. Hallitus perustelee hallintosäästöjä esimerkiksi sillä, että valtion henkilöstömäärä on kasvanut vuodesta 2016 lähtien.
Yle selvitti, missä valtionhallinto on kasvanut ja mitä virastoja uhkaavat suurimmat säästöt.
Missä työntekijämäärä on kasvanut eniten?
Valtionhallinnon henkilöstömäärä laski vuoteen 2016 asti. Siitä lähtien määrä on ollut taas kasvussa.
Valtionhallintoon lasketaan esimerkiksi ministeriöt ja niiden alaisuudessa toimivat valtiolliset virastot. Esimerkiksi yliopistot, valtionyhtiöt, kunnat ja hyvinvointialueet eivät lukeudu valtionhallintoon, josta on nyt tarkoitus säästää 390 miljoonaa.
Eniten henkilöstömäärä on kasvanut turvallisuussektorilla. Se tarkoittaa esimerkiksi Puolustusvoimia, rajavalvontaa ja poliisia.
Viime vaalikaudella työntekijämäärä kasvoi nopeasti myös te-toimistoissa, joissa otettiin käyttöön uusi työnhakumalli. Työntekijöitä tarvitaan enemmän, koska virkailijat tapaavat työnhakijoita aiempaa enemmän henkilökohtaisesti.
Maahanmuuton kasvu taas on lisännyt tarvetta henkilöstölle Migrissä eli Maahanmuuttovirastossa.
Valtiovarainministeriön kehittämisosaston ylijohtaja Juha Sarkio sanoo, että henkilöstömäärä on kasvanut etupäässä uusien tehtävien tai kasvaneen työmäärän vuoksi.
– Lisäykset ovat minun näkemykseni mukaan perustuneet toiminnan ja tehtävien muutokseen.
– Siihen suhtaudun kyllä hyvin epäilevästi, että henkilöstöä olisi vain yleisesti lisätty, jos olisi ollut rahan suhteen mahdollista.
Eniten kasvaneilta aloilta leikataan vähiten
Hallitus leikkaa menoja juustohöyläämällä eli niin, että eri hallinnonaloille tulee samankokoiset säästöt.
Poikkeuksena tähän on yhteiskunnan turvallisuus, jonne kohdistetaan selvästi pienemmät säästöt. Valtiovarainministeri Riikka Purra (ps.) sanoi kehysriihessä, että turvallisuussektorilta henkilöstöä ei irtisanota.
– Sisäistä ja ulkoista turvallisuutta halutaan taata näinä aikoina. Säästöjä ei kohdisteta ammattisotilaisiin, poliiseihin, rajavartijoihin, tuomareihin, syyttäjiin ja vanginvartijoihin, Purra totesi kehysriihen yhteydessä.
Toisin sanoen juuri ne alat, missä kasvua on ollut eniten, säästyvät pitkälti vähennyksiltä.
Turvallisuudessa eli puolustusministeriön, sisäministeriön ja oikeusministeriön hallinnonaloilla menoja leikataan 0,81 prosenttia. Muualla menoja vähennetään 3,58 prosenttia.
Nopeasti kasvaneet te-toimistot eivät myöskään ole valtionhallinnon säästöohjelman piirissä, koska työvoimahallinto on siirretty kuntien hoidettavaksi.
Mihin virastoihin säästöjä odotetaan?
Kun turvallisuussektori ja te-toimistot jätetään laskuista pois, suurimpia virastoja ovat esimerkiksi Verohallinto, ELY-keskukset ja aluehallintovirastot, Tulli, Maanmittauslaitos, Terveyden- ja hyvinvoinnin laitos THL sekä valtion tieto- ja viestintätekniikkakeskus Valtori.
Suurimpina virastoina niihin kohdistuvat suurimmat säästöpaineet, mikä tarkoittaa lähes varmasti myös irtisanomisia. Virastojen välillä on suuria eroja, mutta valtaosassa henkilöstömenot ovat suurin menoerä.
Lopullisen päätöksen säästöjen kohdentamisesta kullakin hallinnonalalla tekevät kuitenkin ministeriöt. Ne eivät välttämättä kohdista säästöjä tasaisesti kaikkiin hallinnonalansa virastoihin.
Valtiovarainministeriön Juha Sarkio arvioi, että virastot yrittävät ensisijaisesti säästää muusta kuin henkilöstöstä.
– Jokainen virasto varmasti pyrkii tiivistämään tiloista, pyrkii vähentämään ostoja, matkustamista ja kehityshankkeita. Osa voi lykätä hankintoja, materiaaleja, välineitä tai tavarahankintoja.
Irtisanomisten sijaan virastoissa saatetaan nähdä Sarkion mukaan myös lomautuksia. Irtisanomiset ovat silti väistämättömiä.
– Menovähennys on niin suuri, että se on kyllä väistämätön seuraus, että henkilöstömäärä vähenee.
Jos henkilöstöä irtisanotaan, sen edellytyksenä on monessa tapauksessa lakimuutos, jolla viraston lakisääteisiä tehtäviä vähennetään. Samalla seuraus on se, että virastot esimerkiksi tuottavat aiempaa vähemmän palveluita tai vähentävät valvontatehtäviään.
Lakimuutosten tarve tekee säästöjen haalimisesta vaikeaa, koska aikataulu on kireä, mutta lakimuutosten voimaan saattamisessa voi kestää helposti pari vuotta.
Verohallinnon pääjohtaja sanoo Ylelle, että leikkauksia tehdään nyt nurinkurisessa järjestyksessä:
