Huolto valmistuu tämänhetkisen aikataulun mukaan 10. toukokuuta. Alun perin huollon piti valmistua 8. huhtikuuta.30.4. 16:20•Päivitetty 30.4. 16:20Teollisuuden Voima kertoo, että Olkiluoto kolmosen huoltoaikataulu venyy vielä kahdella päivällä.Huolto valmistuu tämänhetkisen aikataulun mukaan 10. toukokuuta. Alun perin huollon piti valmistua 8. huhtikuuta. TVO:n mukaan aikataulu on venynyt teknisten ongelmien vuoksi.Huoltoaikataulu venyi viimeksi eilen. Tämänpäiväinen aikataulumuutos lukuun ottaen kyseessä on nyt seitsemäs kerta, kun aikataulu muuttuu.Olkiluodossa sähköä tuottaa tällä hetkellä ainoastaan ykköslaitos.Olkiluoto 2-laitosyksikön vuosihuolto alkoi suunnitellusti viikonloppuna.Ydinvoimalayksikkö irrotettiin sähköntuotannosta polttoaineenvaihtoa varten sunnuntaina. Sähköntuotantoon yksikön on tarkoitus palata 6. toukokuuta.Olkiluoto 1:n huoltoseisokki puolestaan alkaa 12. toukokuuta ja kestää reilut kaksi viikkoa.

Oikeuden mukaan kaavassa on useita puutteita. Ne liittyvät muun muassa elinympäristöön, poronhoitoon ja pohjavesialueisiin.Anni Tolppi, Eeva Kuivas, Riikka Rautiainen30.4. 16:39•Päivitetty 30.4. 20:34Pohjois-Suomen hallinto-oikeus on kumonnut Kolarin kunnanvaltuuston tekemän päätöksen osayleiskaavasta lainvastaisena. Vuonna 2021 hyväksytty kaava olisi osaltaan mahdollistanut Hannukaisen kaivoksen rakentamisen.Hallinto-oikeuden mukaan osayleiskaavassa oli useita puutteita.Oikeuden mukaan kaavassa ei oltu riittävästi selvitetty vaikutuksia alueella asuvien ja liikkuvien elämään. Selvityksiä ja vaikutusten arviointia ei oltu tehty myöskään siitä olisiko kaivostoiminta sovitettavissa yhteen terveellisen, turvallisen ja viihtyisän elinympäristön kanssa. Oikeuden mielestä osayleiskaava ei turvaa myöskään riittävästi poronhoidon edellytyksiä. Se näki puutteita myös luonnonarvojen ja pohjavesien huomioinnissa.Hannukaisen kaivoksen päätuote olisi rauta, lisäksi se…

Onnettomuus sattui Kannelmäen kohdalla itään päin ajettaessa. Myös länteen suuntaavilla kaistoilla sattui peräänajo.30.4. 16:40•Päivitetty 30.4. 17:15Kehä I:llä sattui tiistaina iltapäivällä usean auton liikenneonnettomuus, joka aiheutti liikennehaittaa itään päin.Tieliikennekeskus Fintrafficista kerrottiin, että paikalla liikenne oli jonoutunut huomattavasti.Kello 17 onnettomuuspaikan raivaus on käynnissä ja paikalle odotettiin hinausautoja. Tieliikennekeskuksen tiedotteen mukaan tilanne paikalla on nyt ohi.Myös Kehä I:llä lännen suuntaan ajettaessa sattui aiemmin Länsi-Pakilan kohdalla peräänajo, joka ruuhkautti liikennettä.Tieliikennekeskuksen mukaan vapun liikenne on sujunut Uudellamaalla muutoin sujuvasti ja ajokeli on hyvä.

Kohun keskellä oleva kansanedustaja on kertonut aseestaan ja sen luvallisuudesta ensi kertaa julkisuuteen.Ilkka Ritvanen, Petri KarvinenJulkisella paikalla ammuskelusta epäillyn kansanedustaja Timo Vornasen (ps.) aselupa on herättänyt paljon kysymyksiä.Vornanen on kertonut, että hänellä oli tapahtumahetkellä hallussaan luvallinen 6,35 -kaliiberinen CZ 92 -ase. Facebookissa Vornanen toteaa, että lupa aseeseen oli myönnetty hänen aikaisemman työnsä ja hänen itsensä suojaamisen vuoksi.Yle ei ole saanut poliisilta tarkempaa tietoa Vornasen aseluvasta tai sen myöntöperusteista.On mahdollista, että lupa on myönnetty vuonna 1969 syntyneelle Vornaselle ennen vuotta 1998, jolloin aselupia voitiin vielä myöntää suojeluperusteella. Esimerkiksi vuonna 1995 yhteensä 6,5 prosenttia aseluvista myönnettiin suojeluperusteella.Vuonna 1998 aselakia kiristettiin, minkä jälkeen…

Vaasan etelä- ja pohjoispuolella tehtiin tiistaina useita maanjäristystä muistuttavia havaintoja. Seismologian instituutin mukaan kyse ei kuitenkaan ollut maanjäristyksistä.Vaasan rannikkoalueella tuntui tiistaina puolenpäivän aikaan maanjäristystä muistuttavia merkkejä.Talojen rakenteissa asti järistyksenä ja vavahteluna tuntuneita havaintoja tehtiin yli sadan kilometrin alueella Vaasan pohjois- ja eteläpuolella.Pohjoisimmat havainnot ovat Kokkolan ja Pietarsaaren seudulta ja eteläisimmät Bergöstä. Niitä tehtiin myös Vaasan ulkosaaristossa muun muassa Klobbskatassa ja Mikkelinsaarilla.Maanjäristysten lisäksi vavahtelun syyksi epäiltiin esimerkiksi somessa lentoliikennettä, kuten Suomessa harjoituksissa olleita hävittäjiä.Ei maanjäristys tai räjähdysSeismologian instituutista kerrotaan, että sinne on tullut useita ilmoituksia Vaasan seudun havainnoista. Instituutin seismografissa vavahtelut eivät kuitenkaan näy.Seismografien perusteella arvioidaan, että kyse ei siis ole…

Tuhatpäinen opiskelijajoukko saa tänäkin vappuna teekkarikasteen Tammerkoskessa. Tästä liki 60-vuotisesta perinteestä halutaan pitää tiukasti kiinni, eikä elämysmatkailijoita sallita.Yksi Tampereen horjumattomista vappupäivän perinteistä on teekkarikaste. Siinä ensimmäisen vuoden tekniikan opiskelijat, eli fuksit, saavat symbolisen kasteen Tammerkosken hyisessä vedessä.Selvitimme, voiko kastekoriin päästä elämysmatkalle kuka vain. Entä kuka koskeen pääsee ensimmäisenä?Vastauksia antavat kulttuurimestari Laura Heino ja fuksimestari Eino Suni Tampereen Teekkarien hallituksesta.1. Kuka tahansa ei pääse koskeenTeekkarikaste on tarkoitettu tekniikan alan ensimmäisen vuoden yliopisto-opiskelijoille.Heidän lisäkseen kastettavaksi pääsevät myös fuksivastaavat, teekkarihallituksen jäsenet ja projektityöntekijät, eli kastetapahtuman järjestäjät. Myös yliopiston uusi rehtori tai kunniateekkari voidaan kastaa.Kunniateekkariksi voidaan kutsua henkilö, joka on tehnyt paljon hyvää ja…

Kansanedustajat ilmaisivat huolensa Venäjän rajanaapurien asemasta vieraillessaan huhtikuun lopussa muun muassa Vartiuksen rajavartioasemalla.Kuhmossa ja Kajaanissa huhtikuun lopussa vierailleet Itämeren maiden kansanedustajat kiirehtivät EU:n Suomelle lupaamaa tukea itärajan valvontaan.Eduskunnan tiedotteen mukaan Vartiuksen rajavartioasemalla ja Kainuun prikaatilla vierailleet kansanedustajat olivat vaikuttuneita näkemästään, mutta myös huolissaan Venäjän rajanaapurien asemasta välineellistetyn maahantulon ja hybridiuhkien edessä.Yhteisessä kannanotossaan kansanedustajat korostavat, että vastuu Euroopan unionin itärajasta on yhteinen, ja toivovat sekä EU:lta että muilta länsimailta tiiviimpää yhteistyötä.Kannanoton takana ovat vierailulle osallistuneet Itämeren parlamentaarikkokonferenssin pysyvän komitean jäsenet Virosta, Suomesta, Latviasta, Liettuasta, Puolasta ja Ruotsista.EU-komission puheenjohtajan Ursula von der Leyenin parin viikon takaisella parin viikon takaisella Suomen-vierailullaan antama ilmoitus…

– Meillä on vaihtoehtoina voitto tai kuolema. Nyt on aika vihata ja tulla vihatuksi.Näin agitoi nuori sosiologi Seppo Toiviainen kutsuessaan opiskelijatovereitaan maailmanvallankumoukseen. Vietettiin Suomen itsenäisyyspäivää Euroopan hulluna vuonna 1968.Ranskassa puhkesi toukokuussa 1968 rajuja ja laajoja opiskelijamielenosoituksia, jotka johtivat lopulta yhteiskunnallisiin uudistuksiin useissa Euroopan maissa.Toiviainen oli yksi 68-sukupolven vasemmistoradikaaleista. Hän halusi antaa kommunismille kaikkensa.– Alistin itseni suurelle asialle, vaikka tapettaisiin.Vasemmistoälykkö saattoi samana päivänä pitää kuusikin puhetilaisuutta.– Olin hyvin naiivi ja koin, että kommunistisen puolueen jäsenyys on kokopäivätyötä.Toiviaisen sitaatit ovat peräisin torstaina (25.4.) julkaistusta kirjasta ”Kommunismin teloitettu unelma — Seppo Toiviaisen elämä ja tragedia”. Kriittisen elämäkerran on kirjoittanut SKP:n vähemmistösiiven Helsingin piirin…

Munkeilla herkuttelu kuuluu vappuun. Seurasimme, millaisia jonoja syntyi suosittuihin munkkipisteisiin.Petra Ketonen, Valtteri KujansuuIlmaiset ämpärit eivät ole ainoa asia, jota suomalaiset ovat valmiita jonottamaan. Tampereella yli tuhat ihmistä jonotti vappuaattona ilmaisia munkkeja.Venla Korhonen oli bongannut tiedon leipomon tempauksesta sosiaalisesta mediasta. Iina Rajala lähti kaveriksi jonoon.– Varmaan meni puolitoista tuntia meni loppujen lopuksi. Mutta kun on hyvää seuraa, niin mikäs siinä, Venla Korhonen sanoo.– Ja hyvä sää, Iina Rajala täydentää.Myös Osmo Reima ja Milla Turtonen havittelivat ilmaisia munkkeja. Tunnin jonotuksen jälkeen he olivat jo lähellä leipomon ovea.– Lähdemme täältä Wappuvalaan laittamaan lakit päähän ja puistoon piknikille, Milla Turtonen kertoi.Ruthin leipomon yrittäjä Joonas…

Työntutkijat pyrkivät jo 1920-luvulla helpottamaan naisten sekä maa- ja metsätaloudessa työskentelevien arkea. Työikäinen väestö oli liian arvokasta hukattavaksi. Sata vuotta sitten suomalaisia uuvuttivat loputtoman tuntuiset työpäivät maatiloilla, metsissä sekä kotiaskareiden parissa. Uusien lakien myötä maatiloilla havahduttiin työvoimapulaan.Töitä oli yksinkertaisesti liikaa. Eikä leivän saamiseksi pöytään riittänyt kahdeksan tunnin työpäivä, vaan lisäksi vaadittiin jyvistä jauhettuja jauhoja, metsästä hakatut polttopuut ja kaivosta kannettu vesi sen valmistamiseksi.Voisiko maatilallisten työpäiviä jotenkin helpottaa?Tätä pohtivat toistakymmentä herraa Helsingissä, ja huhtikuussa 1924 he perustivat Maatalouden Työtehoseuran nostamaan suomalaisten työtehoa sekä parantamaan työoloja.Nyt Työtehoseura viettää satavuotista taivaltansa. Miten se on muuttanut suomalaista työelämää?Työn tuhlaamisen loppuTyön hyödytön käyttö, työn tuhlaaminen,…