DNA-testien yleistyminen on osaltaan vähentänyt halukkuutta lahjoittaa siittiöitä. Julkisella puolella on vakava siittiöpula.Hoitojonot ovat pitkiä. OYSissa siittiöitä voi joutua odottamaan pahimmillaan kaksi vuotta.Suurin syy kasvaneeseen tarpeeseen ovat itselliset naiset.TAYSin lääkäri Katja Ahinko kehottaa vanhempia olemaan tekemättä DNA-testejä lapsille. Lapsi voi 18 vuotta täytettyään saada tiedon lahjoittajan henkilöllisyydestä.Kotona tehtävien DNA-testien yleistyminen vaikuttaa jo siittiöiden lahjoitushalukkuuteen.Ilmiö on huomattu Tampereen yliopistollisessa sairaalassa (TAYS), jossa tuskaillaan useita vuosia kestäneen lahjasolupulan kanssa. Yle uutisoi TAYSin vaikeasta jonotilanteesta viimeksi heinäkuussa.Etenkin lahjasiittiöiden riittävyydessä on ollut pitkään maanlaajuisia ongelmia.Julkisuudessa esillä olleet esimerkkitapaukset ja ympäri maailman laajentunut DNA-testauksen mahdollisuus ovat saattaneet osaltaan vaikuttaa siihen, halutaanko siittiöitä luovuttaa.Näin arvioi osastonylilääkäri…

Kyseessä oli kesän kahdestoista kuolleena löytynyt norppa. Pyydyskuolleisuus vaarantaa norppakannan elpymisen, arvioi suojeluasiantuntija.10:21•Päivitetty 11:03Saimaannorpan kuutti löydettiin kalaverkkoon hukkuneena keskiviikkona 6.8.2026 Liperissä Orivedellä. Alueella ei ollut saimaannorpan suojaksi asetettua kalastusrajoitusaluetta.Kuolleesta norpasta ilmoitti pyydyksen omistaja.Verkkoon kuollut uros oli pituuden perusteella tänä vuonna syntynyt kuutti ja se painoi 22,5 kiloa.Kuhaverkko oli 5 metriä korkea ja 60 metriä pitkä. Verkon solmuväli oli 65 mm ja langan paksuus 0,20 mm. Koko verkkojata oli 180 metriä pitkä ja se oli noin 10–15 metrin syvyydessä.Tällainen verkko olisi ollut sallittu myös kalastusrajoitusalueella.Synkkä vuosi saimaannorpalleKyseessä on jo kahdestoista havaittu pyydykseen kuollut norppa tänä vuonna. Kahdeksan norppaa on kuollut verkkoihin,…

Maallikon silmään suo näyttää melko tavalliselta. On suopursuja, sammalia ja pieniä mäntyjä. Maasto on sen verran märkää, että kumisaappaat tulevat tarpeeseen.Metsäekologian professori Anne Tolvanen katsoo aluetta eri tavalla kuin tavallinen kulkija. Hän huomaa muutokset, joita 20 vuodessa on tapahtunut.Olemme Kuhmon Elimyssalon luonnonsuojelualueella suolla, joka ennallistettiin 20 vuotta sitten.Suo ojitettiin 1970-luvulla, koska sillä haluttiin kasvattaa metsää. Myöhemmin Elimyssalosta tuli osa Natura-aluetta eli EU:n laajuista suojeluverkostoa ja alueella päätettiin ennallistaa yhteensä 75 hehtaaria soita.Kuhmon Elimyssalossa on tutkittu 20 vuotta soiden ennallistamista. Suo näyttää luonnontilaiselta, mutta palautuminen on kesken.Soita ojitettiin 50-luvulta lähtien metsää varten. Tavoite on lisätä monimuotoisuutta.Viime vuosina on alettu puhua maanpuolustushyödyistä.…

Uutta perhoslajia löydettiin heti lisää, kun harrastajat osasivat mennä oikeille paikoille.12-vuotias Sara Mutanen löysi tänä kesänä Suomesta uuden perhoslajin. Sitä ei ole nähty Pohjois-Euroopassa.Laji on ollut harrastajien takapihoilla koko ajan, mutta kukaan ei huomannut sitä.Kun tieto levisi, harrastajat löysivät lajin kymmenestä paikasta Etelä-Suomessa.Löytö kertoo, että lapset tutkivat luontoa vailla aikuisten ennakkokäsityksiä.Kun 12-vuotias Sara Mutanen löysi uuden perhoslajin tänä kesänä, se herätti koko Suomen perhosharrastajat. Uusia perhoslajeja löytyy Suomesta vuosittain, mutta harvinaisempaa on, että perhonen piileskeli harrastajien takapihoilla koko ajan.Mutasen löytämää Cuprina fuscella -perhosta ei ole aiemmin nähty Pohjois-Euroopassa. Paikalta löytyi noin 20 sokolla-lajiin kuuluvaa yksilöä, joten kyse on populaatiosta.– Se…

Ensi viikolla Suomessa näkyy osittainen auringonpimennys. Täydellisen pimennyksen voi nähdä Suomessa sadan vuoden päästä.Keskiviikkona Suomessa näkyy osittainen auringonpimennys. Aurinko pimenee jopa 85 prosenttia.Katseluun tarvitaan suojalasit, esimerkiksi hitsaajan lasit numero 14. Muuten aurinko vahingoittaa silmiä.Paikalle kannattaa mennä viimeistään kello 20.45. Parhaiten pimennys näkyy Kilpisjärvellä.Täydellinen pimennys näkyy Grönlannissa, Islannissa ja Pohjois-Espanjassa. Suomessa seuraava täydellinen pimennys on vuonna 2126.Planeetoista kiinnostuneille on ensi keskiviikkona tarjolla mannaa taivaan täydeltä. Aurinko pimenee jopa 80-prosenttisesti.Tähtitieteellinen yhdistys Ursa oli varannut h-hetkeä varten tuhansia laseja, jotka suojaavat silmiä. Ne vietiin sananmukaisesti käsistä.– Mitään ei ehditä enää postittaa, mutta Ursan toimistolta voi saada vielä filmiä, josta voi askarrella itselleen auringonkatselumaskin,…

Lumijoen kunnan alueella talousvesi on keitettävä. Keittokehotus koskee koko Lumijoen aluetta mukaan lukien Ruutikankaan ampumaurheilu­keskusta.12:19•Päivitetty 12:30Lumijoelle on annettu talousveden keittokehoitus, joka on voimassa toistaiseksi.Kaikkea ruoka- ja juomavettä on keitettävä vähintään 5 minuuttia.Keittokehotus koskee koko Lumijoen aluetta, poislukien Korvenkylän.Kehotuksen syynä on talousvesiverkosta havaitut koliformiset bakteerit. Lumijoen kunnan tiedotteen mukaan vedessä saattaa olla tautia aiheuttavia bakteereja ja viruksia.Veden laatua seurataan Lumijoella tihennetysti ottamalla lisää vesinäytteitä. Tulokset valmistuvat ylihuomenna lauantaina.Uutinen päivittyy.

Ursa muistuttaa, että silmät tulee suojata Aurinkoa katsellessa.Aurinko pimenee osittain koko Suomessa ensi viikolla keskiviikkona, kertoo tähtitieteellinen yhdistys Ursa.Parhaat mahdollisuudet pimennyksen näkymiselle ovat lännessä ja pohjoisessa.Kilpisjärvellä Auringon halkaisijasta peittyy parhaimmillaan 85 prosenttia ja Helsingissä 83 prosenttia.Ursa muistuttaa, että silmät tulee suojata Aurinkoa katsellessa, sillä säteily on haitaksi suojaamattomille silmille. Lämpösäteily aiheuttaa verkkokalvolla vaurioita jo muutamassa sekunnissa.Auringonpimennyksen tarkkailuun on olemassa erityisiä auringonkatselulaseja. Tavalliset aurinkolasit eivät riitä. Myös kamerat, kiikarit ja kaukoputket on suojattava suodattimilla.

Ilomantsin Kaunisjärvi on somesuosion takia muuttunut niin suosituksi, että luonto kärsii. Alueella on ajettu autoilla ja roskattu.Kyseessä on yksityinen luonnonsuojelualue, jonka omistaa metsäyhtiö Tornator. Yhtiö sai tiedon ongelmista vasta elokuussa.Tornator pohtii nyt liikkumisen rajoittamista. Alueelta puuttuvat opasteet.Ilomantsilainen Ulla Vartiainen järkyttyi, kun hän vieraili Kaunisjärvellä, joka on kunnan suosittu retkikohde. Vartiainen oli kuullut, että viikonloppuna paikalla oli 30 asuntoautoa ja monta telttailijaa, jotka olivat tulleet henkilöautoilla.Paikasta on tullut suosittu, koska siellä kuvattuja somevideoita on jaettu ja katsottu paljon.– Siellä on ollut viikonloppuna aivan hulabaloo. Sen jälkeenkin porukkaa on ollut paljon. Ja tätä on jatkunut koko kesän.Ilomantsin Luonnonystävien puheenjohtaja Vartiainen on huolissaan…

Ympäristörikokset on yksi Amazonin alueen tuottoisimmista rikollisuuden muodoista.Amazonin alueen viisi valtiota; Bolivia, Brasilia, Peru, Kolumbia ja Ecuador ovat tehneet kaikkien aikojen suurimman ratsian alueen luontoarvoja ryöstäviä rikollisia vastaan.Ratsiaan otti osaa 3 600 poliisia. Kohteina olivat laittomat kaivokset ja hakkuut, villieläinten laiton pyydystys, polttoaineen salakuljetus ja laittomat maanvaltaukset.Operaatiossa pidätettiin 839 henkilöä ja takavarikoitiin 280 000 kuutiometriä laittomasti hakattua puutavaraa. Määrä vastaa pienen suomalaisen sahalaitoksen vuodessa käyttämää puumäärää.Viranomaiset pelastivat yli 3 000 elossa ollutta villieläintä. Lisäksi löydettiin 430 kuollutta eläintä.Ympäristörikokset ovat yksi Amazonin alueen tuottoisimmista rikosmuodoista.Lähde: AP

Koko maailman mittakaavassa levinneisyysaluettaan on muuttanut joka kymmenes tunnettu perhoslaji, tutkimus kertoo.Yli 60 prosenttia kotimaassa tunnetuista perhoslajeista on muuttanut levinneisyysaluettaan Suomessa.Keskiviikkona julkaistun tutkimuksen mukaan koko maailman mittakaavassa levinneisyysaluettaan on muuttanut joka kymmenes tunnettu perhoslaji. Kansainvälisessä tutkimuksessa analysoitiin yli kuuttatuhatta levinneisyysmittausta 105 maassa.Lähes 80 prosenttia havaituista muutoksista johtui ilmastonmuutoksesta ja äärimmäisistä sääolosuhteista. Myös maankäyttöön liittyvät muutokset tuhoavat usein perhosten elinympäristöjä.Tutkijoiden mukaan lajeja on tärkeää seurata globaalisti ja koordinoidusti.– Perhoset toimivat varhaisina indikaattoreina ympäristön muutoksista. Jos niiden levinneisyysalueiden muutokset ovat näin dramaattisia, se viestittää syvistä muutoksista ekosysteemeissä, Helsingin yliopiston professori Marjo Saastamoinen sanoo tiedotteessa.