Alkoholilain uudistus sallisi enintään 8 prosentin alkoholijuomien myynnin kaupoissa. Hallitus on perustellut lakiuudistusta reilun ja avoimen kilpailun edistämisellä. Aiempaa vahvempien oluiden, siiderien ja makeiden viinien myynti ruokakaupoissa voi kuitenkin asiantuntijoiden mukaan lisätä alkoholista aiheutuvia haittoja kansanterveydelle.
Laki on tällä hetkellä eduskunnan käsittelyssä, ja voi tulla voimaan vielä kevään aikana. Sosiaali- ja terveysministeriön tekemän arvion mukaan muutos voisi lisätä alkoholin kulutusta 0,5–1 prosenttia.
Vuonna 2018 toteutetun alkoholilain uudistuksen yhteydessä myyntirajoitusten keventäminen ja vähittäismyynnin laajentaminen lisäsivät alkoholin kulutusta.
Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen tutkimusprofessori Pia Mäkelä on seurannut aikaisempien alkoholilakiin tehtyjen muutosten vaikutuksia kansanterveydelle. Edellisen vuonna 2018 alkoholilakiin tehdyn lakiuudistuksen on arvioitu lisänneen alkoholin kulutusta noin kolme prosenttia tasosta, jolla se olisi ilman uudistusta ollut.
– Alkoholijuomien kaupan avaaminen markkinoille ja kilpailulle on omiaan lisäämään alkoholin kauppaa, kulutusta ja sen myötä myös alkoholin haittoja, Mäkelä kertoo.
Kulutuksen lisääntyessä uudistuksella voisi olla myös alkoholikuolleisuutta lisäävä vaikutus. Se oli nähtävissä myös vuoden 2018 alkoholilain uudistuksen jälkeen, jolloin muun muassa 4,7–5,5 prosenttiset alkoholijuomat vapautettiin kauppojen hyllyille.
Sen seurauksena jo vuosia vähentynyt alkoholikuolleisuus kääntyi kasvuun.
– Hyvä kehitys pysähtyi. Siitä, mihin oltiin päästy vuoteen 2017 vuoteen mennessä, tultiin vuositasolla 160 kuolemaa takaisinpäin. On ennakoitu, että uuden uudistuksen merkitys on pienempi, mutta kuitenkin vääränsuuntainen.
Lakiuudistus voi lisätä ruuhkaa päivystyksissä
Alkoholin aiheuttamat kuolemat, työkyvyttömyyseläkkeet, hoitojaksot ja rikokset aiheuttivat reilun 1,4 miljardin euron kustannukset vuonna 2022. Lisäksi työnantajille kertyi 500 miljoonan euron menetykset alkoholin vuoksi menetetystä työpanoksesta.
Alkoholisairauksien vuoksi hoitojaksoja terveydenhuollon vuodeosastoilla oli THL:n tuoreimman tilaston mukaan yli 40 000. Lisäksi alkoholisairaudesta johtuvia käyntejä erikoissairaanhoidon avohoidossa kirjattiin reilusti yli 30 tuhatta vuonna 2022.
HUS akuutin alueylilääkäri Kimmo Suojasen mukaan alkoholin saatavuuden parantuminen uuden lakimuutoksen seurauksena tulee todennäköisesti ruuhkauttamaan päivystyksiä entisestään.
Suojasen mukaan päivystyksessä on jo nyt toisinaan tilanteita, joissa lähestulkoon kaikki yöaikana saapuvat potilaat ovat osastolla alkoholin seurauksena.
Kyllä herää kysymys, että mitä tällä alkoholilain uudistuksella tavoitellaan. Onko nyt oikeasti tiedostettu nämä seuraukset, mitä siitä uudistuksesta tulee?
Kimmo Suojanen
Yleisimpiä alkoholin käyttöön liittyviä terveyshaittoja ovat alkoholin vaikutukset erilaisiin syöpäsairauksiin, uneen ja mielenterveyteen sekä verenkierto- ja ruuansulatuselimistön sairauksiin.
Lisäksi muun muassa alkoholimyrkytykset ja alkoholin aiheuttamat tapaturmat näkyvät Suojasen mukaan päivystysosastoilla. Suojanen uskoo, että alkoholin saatavuuden parantaminen voi lisätä jonoja päivystyksessä.
– Sitä on jo pitkään pohdittu, että miten saadaan terveydenhuollon resurssit riittämään, kun väestö vanhenee ja tarve lisääntyy. Pulaa henkilökunnasta on jo nyt, joten kaikki terveydenhuollon kysyntää ja tarvetta lisäävät toimet ovat jo lähtökohtaisesti huonoja ideoita.
Uudistuksella vaikutuksia myös nuorten juomatottumuksiin
A-klinikkasäätiön toimitusjohtaja Hannu Jouhki pitää päätöstä alkoholilain uudistamiseksi vahingollisena ja tarpeettomana. Hän uskoo, että nykyistä vahvempien alkoholijuomien vapauttaminen lainsäädännöllä kauppojen hyllyille voi lisätä entisestään alkoholin haittoja henkilöillä, joilla on jo nykyisin alkoholin ongelmakäyttöä.
Hänen mukaansa uudistuksen haitat eivät rajoitu kuitenkaan vain alkoholia ennestään liikakäyttäviin, vaan muutos tulee koskemaan koko yhteiskuntaa.
– Kyllä myös ihmiset, joilla ei muuten ole ongelmia alkoholin kanssa saattavat kehittää riski- ja ongelmajuomista yksinkertaisesti sen kautta, että alkoholia on saatavilla niin paljon.
Eniten alkoholin liikakäyttöä esiintyi THL:n tuoreimman Terve Suomi tutkimuksen mukaan 55–64-vuotiailla. Jouhki uskoo alkoholin saatavuuden parantumisen vaikuttavan kuitenkin myös nuorten juomatottumuksiin.
– Yhä vahvemman alkoholin tuominen myyntiin ruokakauppoihin arkipäiväistää ja normalisoi alkoholin kulutusta nuorten keskuudessa. Luodaan kuvaa siitä, että alkoholi on normaali kulutushyödyke sen sijaan, että kiinnitettäisiin huomiota ongelmallisen alkoholinkäytön tai riippuvuuden riskeihin.
Jouhki pitää ristiriitaisena sitä, että poliittisella päätöksellä mahdollistetaan alkoholin haittojen ja sen myötä kustannusten kasvu samaan aikaan, kun esimerkiksi hyvinvointialueet ovat säästötoimenpiteiden kohteena.
– Se on todella ristiriitaista. Tällä hetkellä meillä on sote-sektorilla kustannuskriisi ja työvoimapula. On hyvin vaikea nähdä, että tämä johtaisi mihinkään myönteiseen sote-sektorin puolella.
