Oulun yliopiston tutkijat selvittivät sokerituotteita koskevan verotuksen vaikutuksia julkisen hammashoidon tarpeisiin ja kustannuksiin. Aihetta ei ole aiemmin tutkittu Suomessa.
Sokerituotteiden verotuksella ei näyttäisi olevan vaikutusta sokerin kulutukseen, ilmenee Oulun yliopiston tuoreesta tutkimuksesta.
Kansallisten kokonaisverojen kasvua se kuitenkin lisää merkittävästi. Tutkijoiden mukaan nämä tulot voitaisiin investoida edelleen suun ja yleisen terveyden edistämiseen.
– Tutkimuksemme osoittaa, että ihmiset eivät luovu sokeripitoisista tuotteista verotuksesta huolimatta. On siis tutkittava muita vaihtoehtoja sokerin kulutuksen vähentämiseksi. Investoinnit terveyden ja hyvinvoinnin edistämiseen on asetettava etusijalle, koska ne tuottavat yhteiskunnalle pitkällä aikavälillä suuria säästöjä, sanoo tutkija Saujanya Karki väestöterveyden tutkimusyksiköstä yliopiston tiedotteessa.
Toisessa tuoreessa tutkimuksessa havaittiin kuitenkin, että vuonna 2014 sokerillisille virvoitusjuomille tehty veron korotus ohjasi kuluttaja sokerittomien virvoitusjuomien pariin, koska niiden hinta ei noussut samalla tavoin kuin sokerillisten.
Suomessa makeisvero otettiin käyttöön vuonna 2011, joka koski makeisia, jäätelöitä ja virvoitusjuomia. Vuodesta 2017 lähtien makeiset ja jäätelö eivät kuitenkaan ole enää olleet valmisteveron alaisia.
Nyt Oulun yliopiston toteuttamassa tutkimuksessa keskimääräisellä sokerin kulutuksella ei havaittu olevan vaikutuksia niin julkisten hammashoitopalvelujen kuin suun perushoitotarpeiden kustannuksiin.
– Lisätutkimuksia kuitenkin kaivataan, mitä tulee tähän valmisteverojen ja suun hoitotarpeiden väliseen suhteeseen, koska siihen liittyy muitakin terveydelle haitallisia tuotteita, kuten tupakka, Karki toteaa.
Oulun yliopiston tutkimuksessa hyödynnettiin suomalaisista rekistereistä saatuja pitkittäisaineistoja vuosilta 2011–2020.
