Ruokahävikin määrä ei ole pudonnut seitsemässä vuodessa, vaikka asiasta on pidetty paljon ääntä.
Ruokahävikistä ja kierrättämisestä on puhuttu iät ja ajat. Silti suomalaiset eivät ole oppineet vähentämään hävikkiä.
Luonnonvarakeskuksen (Luken) tuoreen raportin mukaan ruokahävikin määrä suomalaista kohden ei ole pudonnut seitsemässä vuodessa yhtään, vaikka asiasta on pidetty paljon meteliä.
Selvitysten perusteella ruuan hävikkimäärään ei ole vaikuttanut edes ruoan hinnan nousu.
Luonnonvarakeskuksen tutkija Sampsa Nisonen sanoo, että tulos kuvaa sitä, etteivät ihmiset viitsi nähdä vaivaa.
– Tapojen muuttaminen on hyvin vaikeaa, hän summaa.
Pakastin käyttöön
Tutkijoiden mukaan yksi syy hävikkiruuan suureen määrään on etätyö ja lounaan nauttiminen kotona ravintolan sijaan.
Kotiruokaa valmistetaan usein reilusti, eikä välttämättä muisteta hyödyntää pakastinta.
– Ehkä ihmisillä pitää kiirettä, eikä viitsitä nähdä vaivaa, Nisonen arvioi.
Hävikin määrä tutkittiin lajittelemalla ja punnitsemalla oikeita jätteitä. Samanlainen lajittelu tehtiin myös vuonna 2016.
Tällä kertaa tutkimus tehtiin Pirkanmaalla yhdessä Pirkanmaan jätehuollon kanssa. Tutkijat lajittelivat elintarvikejätteen seka- ja biojätteestä.
Elintarvikejätettä syntyi nyt 61,2 kiloa henkilöä kohden, kun vuonna 2016 sitä oli 62,1 kiloa henkeä kohden. Ruokahävikkiä, eli alun perin syömäkelpoista hävikkiä, syntyi molemmilla tutkimuskerroilla noin 25 kiloa.
Elintarvikejätteen lajittelu oli kuitenkin lisääntynyt. Nyt biojätteeseen lajiteltiin 39 prosenttia aiemman 35 prosentin sijasta.
Lajittelun yleistyminen parantaisi Luken mukaan mahdollisuuksia käyttää biojätettä esimerkiksi biokaasutuotantoon.
