Alle tuhannen synnyttäjän sairaaloiden synnytysosastoja uhkaa lakkautus.
Synnytysoastojen lakkauttaminen liittyy valtioneuvoston sairaalaverkkotyöryhmän raporttiin. Raportin mukaan synnytysosastojen mahdollinen karsiminen aloitetaan 2030-luvulla.
Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen tutkimusprofessori Mika Gisslerin mukaan sairaalaverkkotyöryhmän raportissa on linjattu, että kaikki alle tuhannen vuosittaisen synnyttäjän sairaalat ovat lakkautusuhan alla.
– Synnytysosastojen määrä laskee nykyisestä 23:sta, Gissler toteaa.
Myös hieman yli tuhannen synnytyksen sairaaloiden kohtalo on auki.
Alle tuhannen synnyttäjän sairaalat ovat aikaisemmin hakeneet THL:ltä poikkeuslupaa synnytysten järjestämiseen. Gissler kertoo, että koska tällaisia sairaaloita on useita, poikkeuslupakäytäntö loppuu.
Uudenmaan erikoissairaanhoidosta vastaava HUS-yhtymä on jo kertonut sulkevansa Lohjan sairaalan synnytysosaston väliaikaisesti tulevana kesänä. HUS perustelee päätöstä lääkäripulasta johtuvalla potilasturvallisuudella.
Ahvenanmaa järjestää oman terveydenhuoltonsa, eikä tuleva lainsäädäntö koske sitä.
Sairaalaverkkoraportin lähtökohta on, että jokaisella hyvinvointialueella olisi yksi täyden palvelun sairaala. Lapissa synnyttää voi Kemissä ja Rovaniemellä, ja siksi Kemistä ollaan viemässä synnytyspalveluita, Gissler selittää.
Lapin hyvinvointialueen tavoite on, että ensi vuonna synnytykset ja osa päivystyksellisistä leikkauksista keskitetään Lapin keskussairaalaan Rovaniemelle. Päätös herätti Kemissä vastustusta: Kemin aluevaltuustossa tehtiin jopa aloite maakunnan ja hyvinvointialueen vaihtamisesta.
Gisslerin mukaan esimerkiksi Kajaanin noin 700 synnyttäjän osasto voi säästyä alueellisen näkökulman takia: osasto palvelee laajaa maantieteellistä aluetta.
Kajaanin ja Rovaniemen lisäksi Gissler uskoo, että Vaasan synnytyssairaala on turvassa ruotsin kielen ansiosta.
Synnytysosaston lakkauttamisella laajempia vaikutuksia
Esimerkiksi Mikkelistä Kuopioon synnyttämään matkustaminen lisäisi matkasynnytysten riskiä, Gissler arvioi. Hän pohtii, että synnyttäjät pitäisi mahdollisesti saada aikaisemmin ennen synnytystä sairaaloihin.
Synnysten vieminen sairaaloilta johtaisi Gisslerin mukaan toteutuessaan myös esimerkiksi naistentautien palveluiden heikkenemiseen.
– Synnytykset ovat sairaalan kannalta avainasemassa.
Grissler painottaa, että kyseessä on virkamiesesitys, joka vaatii toteutuakseen poliittisen päätöksen.
Santeri Seppälä: synnytysosaston lakkauttaminen ei säästäisi rahaa
Etelä-Savon hyvinvointialue Eloisan johtaja Santeri Seppälän mukaan Mikkelin synnytysosaston lakkauttaminen ajaisi alas myös lastentautien päivystyksen. Lisäksi lakkautuspäätöksellä olisi laajat alue- ja työvoimapoliittiset vaikutukset.
Seppälä ei olekaan eniten huolissaan matkasynnytyksistä, vaan mahdollisen lakkautuksen kerrannaisvaikutuksista, esimerkiksi lastentautien osaston toiminnan häiriintymisestä.
Seppälä korostaa, ettei Mikkelin synnytysosaston alasajaminen säästäisi rahaa.
– Paniikissa tehdään kansallisesti jotain, että näyttää siltä, että jotain tehdään. Heti kun joku pystyy kertomaan meille, että lakkauttaminen säästää rahaa, olemme tottakai hyvin kiinnostuneita, Seppälä toteaa.
Seppälän mukaan synnytysmäärät ovat lähteneet kuluvana vuonna nousuun Mikkelissä.
Seppälän mukaan synnytysmäärien sijaan synnytysosastojen toiminnan laatu tulisi olla syy, jonka perusteella lakkautuspäätöksiä tehdään. Mikkelissä pystytään Seppälän mukaan antamaan synnyttäjille hyvät resurssit, esimerkiksi kaikilla on mahdollisuus perhehuoneeseen.
Sally Leskinen: hätäsektio edellyttää nopeaa toimintaa
Mikäli keskussairaaloiden määrä vähennetään Suomessa, synnytystoiminnan lakkaamisen riski Lappeenrannassa on todellinen.
– Mikäli keskussairaaloita jäisi vain viisi, olisi todennäköistä että keskussairaala jäisi joko Lahteen tai Lappeenrantaan. Tällä hetkellä Lahti on toiminnaltaan suurempi, toteaa Etelä-Karjalan hyvinvointialuejohtaja Sally Leskinen.
Etelä-Karjalan keskussairaalassa Lappeenrannassa synnytyksiä on vuosittain noin 700, joista noin 140 on sektioita.
Leskinen on huolissaan tilanteesta. Hänen mielestään potilasturvallisuus vaarantuu, mikäli synnytyksiin pitää lähteä 2–3 tunnin päähän Helsinkiin tai Lahteen.
– Emme suosittele kotisynnytyksiä emmekä varsinkaan matkasynnytyksiä, koska synnytykseen liittyy tiettyjä riskejä, joita voivat olla äidin verenvuoto tai lapsen hapenpuute.
Pitkät välimatkat nostavat kustannuksia ja lisäävät yllättävien tilanteiden riskejä. Esimerkiksi hätäsektio edellyttää nopeaa toimintaa.
– Silloin puhutaan sekunneista ja minuuteista, että lopputuloksena on terve vauva ja henkiinjäävä äiti.
Leskinen arvioi, että pidemmät välimatkat lisäisivät ennakolta suunniteltujen sektioiden määrää.
– Se ei ole paras tapa hoitaa synnytyksiä.
Etelä-Karjalan hyvinvointialue Ekhva julkaisi maanantaina analyysin sosiaali- ja terveysministeriön sairaalaverkkoselvityksen vaikutuksista.
Sen mukaan sosiaali- ja terveysministeriön suunnittelema sairaalaverkon uudistaminen ei toisi säästöjä. Sen sijaan esimerkiksi Etelä-Karjalassa siitä aiheutuisi noin 30 miljoonan euron lisäkulut.
Otsikkoa korjattu 26.3.2024 klo 18.39: Alunperin otsikossa luki kuusi, mutta lakkautusuhan alla olevia alle 1000 synnytyksen sairaaloita on Suomessa viisi, koska tuleva lainsäädäntö ei koske Ahvenanmaata.
