Runsaan kahden kuukauden kuluttua Suomessa äänestetään eurovaaleissa. Suurin osa ehdokkaista on jo tiedossa, mutta puolueilla on vielä huhtikuun loppuun asti aikaa saada listat täyteen.
Kokosimme tähän juttuun, mistä vaaleissa on kyse ja mistä puolueet ennakoivat isoimpia puheenaiheita.
Paikkaa europarlamentissa lähtee tällä kertaa tavoittelemaan poikkeuksellisen kovatasoinen ehdokaskaarti, arvioi EU-kysymyksiin erikoistunut akatemiatutkija Timo Miettinen Helsingin yliopistosta.
– Valtakunnallisiin vaaleihin halutaan kasvoja, joilla on jo paljon valtakunnallista näkyvyyttä. Varmasti se kertoo osittain myös siitä, että eurooppalainen päätöksenteko koetaan aiempaa keskeisemmäksi. Bryssel nähdään paikkana, jossa voi vaikuttaa myös Suomelle tärkeisiin asioihin, Miettinen sanoo.
Brysseliin pyrkii useita puoluejohtaja- ja ministeritaustaisia ehdokkaita.
Ehdolla ovat esimerkiksi puolueidensa johtamisesta pian luopuvat vasemmistoliiton Li Andersson ja RKP:n Anna-Maja Henriksson.
Vihreiltä tarjolla on peräti kaksi entistä puheenjohtajaa, kun ehdolla on viime kaudella puoluetta luotsannut kansanedustaja Maria Ohisalo sekä meppinä jatkokautta hakeva Ville Niinistö. Jatkokautta hakee myös viime eurovaalien ääniharava, SDP:n puheenjohtajana vuosina 2005–2008 toiminut Eero Heinäluoma.
Keskustasta paikkaa tavoittelee niin ikään puoluejohtajan hommissa pistäytynyt kansanedustaja Katri Kulmuni sekä kahdella hallituskaudella ministerinä istunut kansanedustaja Mika Lintilä.
Tunnetuille nimille on tavallista enemmän kysyntää myös siksi, että moni nykyisistä europarlamentaarikoista ei enää jatka.
Parlamentin jättävät esimerkiksi pitkän parlamenttiuran tehneet vihreiden Heidi Hautala, kokoomuksen Petri Sarvamaa, RKP:n Nils Torvalds sekä SDP:n Miapetra Kumpula-Natri.
Puolueiden listoilla olisi vielä tilaa vetovoimaisille ehdokkaille. Vain vasemmistoliiton ja kristillisdemokraattien ehdokaslistat ovat jo tässä vaiheessa kevättä täynnä. Liike Nyt ei ole ainoana eduskuntapuolueena nimennyt vielä yhtään ehdokasta. Puolueesta kerrotaan Ylelle, että ehdokkaita julkistetaan ensi viikolla.
Jutun lopusta näet listauksen kaikista tähän mennessä nimetyistä ehdokkaista.
Eurovaalien äänestysaktiivisuudessa ei ole ollut hurraamista
Vetovoimaisia ehdokkaita tarvitaan, sillä äänestäjien houkuttelu eurovaaleissa ei ole helppoa. Äänestysprosentti on jäänyt Suomessa tällä vuosituhannella aina alle 50 prosentin.
EU-asiantuntija Miettisen mukaan äänestäjien olisi syytä kiinnostua eurovaaleista, sillä Suomea ympäröi tällä vuosikymmenellä aiempaa turvattomampi ja vaarallisempi maailma. Tämä tarkoittaa isoja muutoksia Suomen turvallisuusympäristössä ja kiihtyvää globaalia suurvaltakilpailua.
– Nämä ovat kaikki sellaisia kysymyksiä, joihin voidaan parhaiten vastata nimenomaan EU-tasolla.
Miettinen nostaa kesäkuun vaalien kärkiteemoiksi ilmaston, kilpailupoliitikan ja turvallisuuden.
– Ilmastopolitiikka on selkeästi osa unionin lainsäädäntötyötä, jossa parlamentilla on hyvin keskeinen rooli. Siihen liittyy globaalin kilpailun kiristyminen ja EU:n teollisuuspolitiikan suunta.
Suomessa on kiinnostanut erityisesti se, miten ilmastotoimien kiristyminen vaikuttaa Suomen metsäpolitiikkaan ja millaisia kustannuksia ilmastonmuutoksen torjunnasta Suomelle koituu.
Kolmanneksi teemaksi Miettinen nostaisi turvallisuusympäristön muutoksen ja Ukrainan sodan vaikutukset. EU:n on esimerkiksi löydettävä ratkaisut ammustuotannon kasvattamisen kaltaisiin kysymyksiin.
PS ei paljasta luopuuko se EU-eron ajamisesta
Kolme suurinta eduskuntapuoluetta ovat Miettisen kanssa samaa mieltä vaalien kärkiteemoista, vaikka omiakin painotuksia löytyy.
Kokoomuksen puoluesihteeri Kristiina Kokon mielestä etenkin turvallisuuspolitiikka on selkeä teema.
– Tällaisessa maailmantilanteessa Euroopan unionin rooli turvallisuusyhteisönä on merkittävä. Uskon, että se näkyy läpileikkaavasti teemana näissä vaaleissa. Toisena otan esiin kasvupolitiikan. Miten Eurooppa pystyy olemaan vetovoimainen maailmantalouden keskus myös tulevaisuudessa?
Myös perussuomalaisten puoluesihteeri Harri Vuorenpään mukaan turvallisuus- ja talouspolitiikka ovat vaalien keskeisiä aiheita. Vuorenpää nostaa puolueelle tärkeäksi teemaksi kansallisen vaikuttamisen Euroopassa.
– Emme kannata liittovaltiokehitystä ja pidämme tärkeänä, että kansallisissa asioissa määräysvalta Suomen asioihin pysyy edelleenkin kotimaassa.
Aiemmin puolueen vaaliohjelmaan oli kirjattu pitkän aikavälin tavoite Suomen EU-erosta. Ollaanko tästä nyt luopumassa?
– Totean tässä kohtaa, että uusi ohjelma rakentuu hyvin pitkälle vanhan päälle.
Vuorenpää ei paljasta enempää vaaliohjelman sisällöstä. Se tullaan julkaisemaan parin viikon sisään.
Pääministerille ei käy uusi rahoitusväline
SDP:n puoluesihteeri Mikkel Näkkäläjärvi painottaa puolueen haluavan vahvan Euroopan, koska se on myös Suomen etu.
– Tämä tarkoittaa sitä, että EU:lla on vahva ote esimerkiksi luonnon monimuotoisuuden hidastamisessa ja veronkierron torjunnassa. EU:lta tarvitaan tänä päivänä myös turvallisuus- ja puolustuspuolella isompaa roolia.
Ilmastonmuutoksen, turvallisuuden ja Ukrainan tuen jatkamisen lisäksi työntekijöiden oikeudet ovat Näkkäläjärven mukaan SDP:lle iso teema sekä kotimaassa että Euroopassa.
– EU on ollut duunarin paras ystävä viime vuosina, ja toivotaan, että näin on jatkossakin.
Kipinää eurovaaleihin voidaan odottaa eurooppalaisista investoinneista käytävästä keskustelusta.
Sosiaalidemokraatit on esittänyt unionille uutta rahoitusvälinettä eurooppalaisten yritysten kilpailukyvyn turvaamiseksi, koska valtioiden välinen tukikilpailu on kiihtynyt.
– Yhdysvallat tietysti isosti, mutta Euroopassa myös Ranska ja Saksa ovat tukeneet omia yrityksiään vahvasti. Suomi ei pienenä maana pärjää tällaisessa jäsenmaiden tukikilpailussa. Tähän tarvitaan myös eurooppalaisia ratkaisuja, Näkkäläjärvi sanoo.
EU-maat voisivat rahoittaa yhteisesti esimerkiksi puolustuksen tai vihreän siirtymän investointeja omien valtiontukien sijaan.
Pääministeri Petteri Orpo (kok.) kuitenkin tyrmäsi yhteisen rahoitusvälineen keskiviikkona hallituksen EU-vaikuttamisesta käydyssä keskustelussa eduskunnassa.
