Kun Suomi liittyi Natoon viime vuonna, pääsihteeri Jens Stoltenberg puhui rautaisista turvatakuista.
Totuus on, että kukaan ei tiedä varmasti, ovatko takuut rautaa vai paperia, koska Naton yhteistä puolustusta ei ole koskaan testattu tositoimissa.
Naton kollektiivisen puolustuksen ydin on perustamissopimuksen viides artikla. Sen mukaan yhteen tai useampaan Nato-maahan kohdistettu aseellinen hyökkäys katsotaan hyökkäykseksi kaikkia jäsenmaita vastaan.
Brittiläisen Royal United Services Institute -tutkimuslaitoksen tutkija ja entinen upseeri Ed Arnold sanoo, että emme tiedä, miten hyvän turvan viides artikla tuo.
– Viidettä artiklaa ei ole koskaan käytetty siihen, mihin se on tarkoitettu. Se on aktivoitu vain kerran, syyskuun 11. päivän terrori-iskujen jälkeen vuonna 2001. Se oli poliittinen yhtenäisyyden ja solidaarisuuden osoitus Yhdysvaltoja kohtaan, Arnold kertoo.
Nato-maan kimppuun ei ole koskaan hyökätty perinteisin sotilaallisin keinoin. Puolustusliiton menestys perustuu siihen, että hyökkäystä harkitseva maa todella uskoo, että Nato toimii yhdessä hyökkäyksen torjumiseksi.
Jos hyökkääjä, eli nykytilanteessa oletettavasti Venäjä, ei pidä pelotetta uskottavana, tilanne muuttuu vaaralliseksi.
Pelote heikkenee puheella
Viidennen artiklan pelotevaikutusta voi heikentää puhumalla. Yhdysvalloissa Donald Trump on todennäköisesti republikaanien presidenttiehdokas syksyn vaaleissa. Ja Trump puhuu.
Puhuessaan kampanjatilaisuudessa viime lauantaina Trump muisteli kuinka hän oli varoittanut eurooppalaisen valtion presidenttiä sanomalla, että Yhdysvallat ei puolusta niitä, jotka eivät maksa. Trump pikemminkin kannustaisi Venäjää hyökkäämään.
Natossa on edelleen maita, jotka eivät ole saavuttaneet tavoitetta, jonka mukaan puolustukseen tulisi käyttää vähintään kaksi prosenttia suhteessa bruttokansantuotteeseen.
Keskiviikkona Trump toisti uhkauksensa olla suojelematta Nato-maita, ”jotka eivät maksa”.
– Olen sanonut, että elleivät ne maksa, me emme suojele, Trump sanoi kampanjoidessaan Etelä-Carolinassa.
– Trump voi heikentää Naton pelotetta kampanjoidessaan tai vaikkapa lehdistötilaisuudessa. Tämä on hankalaa, eikä Natossa ole totuttu tällaiseen Yhdysvaltain suunnasta. Trump voi vahingoittaa viidettä artiklaa, vaikka hän ei edes ole vallassa, Ed Arnold sanoo.
Väljä lupaus avusta Yhdysvaltain toiveesta
Artikla viiden sitoumus yhteisestä puolustuksesta on väljästi kirjoitettu. Artiklassa sanotaan, että Nato-maat ryhtyvät tarpeellisiksi katsomiinsa toimiin, jos yksi tai useampi jäsenmaa joutuu hyökkäyksen kohteeksi. Kyseessä voi olla aseellinen voimankäyttö, mutta kirjaus antaa paljon liikkumatilaa.
Väljät sanamuodot olivat Arnoldin mukaan Yhdysvaltain toive, kun Nato perustettiin vuonna 1949.
Yhdysvallat pysyi sivussa sekä ensimmäisen että toisen maailmansodan alkuvaiheista, muun muassa koska julkinen mielipide vastusti sotaan lähtöä.
– Yhdysvallat halusi varmistaa, ettei sitä vasten tahtoaan vedetä mukaan sotaan Euroopassa.
Aktivointi vaatii yksimielisyyttä
Viidennen artiklan aktivointi on ainakin paperilla suoraviivaista.
Naton tärkein poliittinen päätöksentekoelin Pohjois-Atlantin neuvosto kokoontuisi suurlähettilästasolla ja toteaisi, että tilanne edellyttää viidennen artiklan aktivointia.
Päätöksen on oltava yksimielinen, ja eri maiden johtajat olisivat luonnollisesti tiiviisti mukana päätöksenteossa myös tilanteessa, jossa suurlähettiläät päättäisivät asiasta.
– Oletus on, että ammuskelu on käynnissä, kun päätetään viidennestä artiklasta. Hyökkäyksen kohteeksi joutuneen maan joukot ryhtyvät vastarintaan ja muut maat voisivat auttaa. Pohjois-Atlantin neuvoston päätöksen odottelu ei välttämättä estäisi sotilaallisia toimia, Ed Arnold sanoo.
Arnoldin mukaan Suomen kohdalla oletuksena olisi, että Pohjoismaat ja mahdollisesti Baltian maat tulevat apuun. Britannia avustaisi myös keskinäisen puolustussopimuksen nojalla. Todennäköisesti yhdysvaltalaisjoukkoja osallistuisi myös taisteluun, Arnold kuvailee mahdollista skenaarioita.
Viides artikla ei ole automaatti kohti suursotaa
Viides artikla voi nousta esiin erilaisissa tilanteissa. Syyskuussa 2022 venäläinen hävittäjäkone ampui ohjuksen kohti brittiläistä tiedustelukonetta Mustanmeren yllä. Ohjus ei osunut ja venäläislentäjä yritti ampua toisenkin ohjuksen, mutta se ilmeisesti putosi mereen.
– Jos venäläishävittäjän ampuma ohjus olisi osunut tiedustelukoneeseen, artikla viisi olisi saatettu aktivoida ja Britannia tai Yhdysvallat olisi voinut iskeä tukikohtaan, josta venäläiskone oli lähtenyt. Sen jälkeen jatko olisi riippunut Venäjän reaktiosta. Jos Venäjä jättäisi asian siihen, tilanne olisi ohi ja siirryttäisiin purkamaan jännitteitä, Ed Arnold kuvailee.
Hänen mukaansa suurin viidenteen artiklaan liittyvä väärinkäsitys on oletus, että asiat etenisivät automaattisesti.
– Kuvitellaan, että heti kun ammuskelu alkaa mennään kohti kolmatta maailmansotaa tai ydinaseiden käyttöä. Kaikki käynnistyy paljon matalammalla tasolla, eivätkä vastatoimet välttämättä ole edes sotilaallisia, Arnold sanoo.
”Suomen Nato-jäsenyys muutti tilannetta”
Tutkija Ed Arnoldin mukaan Nato on saanut lisäaikaa vahvistaa puolustustaan Euroopassa. Ukrainassa käytävä sota ja Suomen Nato-jäsenyys hankaloittavat tilannetta Venäjän kannalta.
– Suomen Nato-jäsenyys muutti tilannetta. Se kaksinkertaisti Naton vastaisen rajalinjan, jolla Venäjän on pidettävä joukkoja. Ja mihin Ukrainan rintamalinja sitten asettuukaan, sekin sitoo jatkossa Venäjän voimavaroja, Arnold sanoo”.
Aikaisemmin Venäjä olisi voinut keskittää merkittävän määrän joukkoja Baltiaa vastaan, mutta asetelma on nyt muuttunut.
Ed Arnoldin mielestä Natoon voi luottaa jatkossakin. Keskeistä on, että Euroopan maiden on otettava enemmän vastuuta.
– Vaikka Trump ei palaisi Valkoisen taloon, myös presidentti Joe Biden ryhtyy todennäköisesti siirtämään sotilaallisia voimavaroja Aasian suuntaan. Eli eurooppalaisten on tehtävä enemmän puolustuksensa eteen joka tapauksessa, ja Nato on tähän täydellinen organisaatio.
