Yhä useammasta kaupasta ja apteekista voi nykyisin ostaa kotitestejä erilaisiin tarpeisiin. Asiantuntijat muistuttavat, etteivät testit kuitenkaan kerro kaikkea terveydestä.
Marketin hyllyllä on rivissä erilaisia pikatestejä.
Yhden luvataan määrittävän ferritiinin eli varastoraudan tilaa elimistöstä. Toisella taas voi tarkistaa, onko kehossa virtsatietulehdus. Kolmannen pitäisi osoittaa, onko testaajalla keliakia. Verkkokauppojen valikoimista testejä löytyy myös muun muassa vaihdevuosioireiden ja kilpirauhasen vajaatoiminnan tarkistamiseen.
Verkkokaupoista, apteekeista ja jopa ruokakaupoista on saatavilla yhä enemmän erilaisia pikatestejä, joilla voi mittauttaa itseltään terveyteen liittyviä arvoja.
Näytteenotto vaihtelee testistä riippuen. Esimerkiksi raskaustesti otetaan virtsasta ja koronatesti syljestä tai sieraimesta. D-vitamiiniarvoa ja ferritiiniä mittaavat testit vaativat sormenpäästä otetun verinäytteen.
Mehiläisen laboratoriosektorin johtaja sekä kemian erikoislääkäri ja dosentti Kristina Hotakaisen mukaan näytteen ottaminen itse on haastavin vaihe, sillä kotitestaajan on vaikea hallita näytteenottoon liittyviä seikkoja.
– Sormen päästä otettavaan näytteeseen saattaa helposti sekoittua epäpuhtautta esimerkiksi puhdistusaineesta. Jos sormea puristaa liikaa, näytteeseen saattaa sekoittua liikaa nestettä tai veri- ja kudossolut saattavat hajota, Hotakainen sanoo.
Vääränlainen näyte taas voi johtaa virheelliseen tai epätarkkaan tulokseen. Näytteen tulee olla puhdas ja koostumukseltaan oikeanlainen, jotta tulos on varmasti oikea.
Hotakainen ei arvioi erilaisten kotitestien luotettavuutta, mutta toteaa, että ammattilaisen ottama näyte on aina luotettavampi kuin kotioloissa tehty.
Hänen mukaansa kotitestit ovat harvoin yhtä toistettavia kuin laboratorio-oloissa tehdyt mittaukset.
Ferritiinin testaus kiinnostaa
K-ryhmän ja S-ryhmän viestinnästä kerrotaan, että uusimpia testejä kaupoissa ovat keliakia-, ferritiini- ja D-vitamiinitestit.
K-ryhmän viestinnän mukaan tammikuussa myyntiin tulleiden testien suosiota ei vielä pystytä kommentoimaan. S-ryhmästä kerrotaan, että ferritiinitesti on ollut uutuustesteistä suosituin.
Samat testit löytyvät myös Yliopiston apteekin valikoimasta. Yliopiston apteekin viestinnästä kerrotaan, että D-vitamiini- ja ferritiinitestit kuuluvat myös siellä uusimpien testien joukkoon.
Ferritiini eli varastorauta on ollut viime vuosina paljon esillä myös mediassa. Moni on kiinnostunut ferritiinitasostaan, koska epäilee itsellään raudanpuutosta.
Yliopiston apteekin farmaseutti Leena Äyräpää kertoo, että D-vitamiini- ja ferritiinitestien kysyntä on kasvanut, mutta niiden myynti on silti melko vähäistä.
Hän kuitenkin korostaa, että testin tuloksesta riippumatta olisi syytä hakeutua lääkäriin, mikäli epäilee itsellään esimerkiksi raudanpuutosta tai kärsii raudanpuutoksen oireista.
– D-vitamiini- ja ferritiinitestejä käytetään usein esimerkiksi oman hoidon seurantaan, mutta myös selvittämään sitä, onko tarvetta hakeutua lääkäriin, hän kirjoittaa sähköpostivastauksessaan.
Mehiläisen laboratoriosektorin johtaja Kristina Hotakainen pitää hyvänä asiana, jos kotitestin tehtyään hakeutuu vielä tarkempiin laboratoriotesteihin.
Hotakaisen mukaan ferritiinitutkimukset ovat lisääntyneet Mehiläisen laboratoriossa tasaiseen tahtiin.
– Mielenkiintoa on paljon. On kuitenkin hyvä muistaa, että jos epäilee itsellään raudanpuutosta, ei pelkkä ferritiinin testaus riitä, Hotakainen sanoo.
Hän muistuttaa, että kotitestien perusteella ei voi tehdä aukottomia päätelmiä terveydestä. Oireiden taustalla voi olla syitä, jotka olisi hyvä tutkia terveydenhuollossa.
Lääketieteen tohtori ja Suomen kliinisen kemian yhdistyksen puheenjohtaja Anna Linko-Parvinen kertoo, millaisia tekijöitä ilmiön taustalla on:
