Joka viides kokee itsensä osittain tai kokonaan työkyvyttömäksi. Kaupunkien välillä on suuria eroja, paljastaa THL:n tuore tutkimus.
Suomen kaupunkien välillä on merkittäviä eroja työkyvyssä ja fyysisessä toimintakyvyssä, eivätkä kaikki erot selity kaupunkien ikärakenteella tai koulutus- ja tulotasolla.
Asia selviää THL:n tuoreesta Terve Suomi -tutkimuksesta, johon osallistui 10 kaupunkia: Espoo, Helsinki, Kaarina, Kauniainen, Kuopio, Nokia, Oulu, Rovaniemi, Salo ja Turku.
Tutkimuksen perusteella joka viides suomalainen kokee itsensä osin tai täysin työkyvyttömäksi.
Keskiarvoa vähemmän työkyvyttömäksi itsensä kokevia on pääkaupunkiseudulla. Heikoin tilanne on Rovaniemellä ja Kuopiossa, missä jopa 27 prosenttia ihmisistä pitää itseään osin tai täysin työkyvyttömänä.
Lukema on 10 prosenttiyksikköä suurempi kuin Helsingissä ja Espoossa.
Miehet liikkuvat naisia enemmän
Tutkimuksessa selvitettiin muun ohella, miten terveysliikuntasuosituksia noudatetaan eri puolilla maata.
Tutkimuksen mukaan alle puolet yli 20-vuotiaista liikkuu suositusten mukaisesti. Koko maan tasolla tavoitteeseen pääsee miehistä 46 prosenttia, naisista vain 38 prosenttia.
Fyysinen toimintakyky on tutkimuksen mukaan parhainta Espoossa, Kauniaisissa, Helsingissä ja Oulussa, missä joka toinen yli 20-vuotias liikkuu suositusten mukaan.
Salossa ja Turussa puolestaan jäädään selvästi alle maan keskitason. Salossa vain 37 prosenttia ihmisistä liikkuu tarpeeksi.
Tutkimuksen perusteella joka kymmenes työikäisistä kokee vaikeuksia 100 metrin matkan juoksemisessa.
Turku on yksinäisten kaupunki
Suomalaisten hyvinvointia selvitettiin myös esimerkiksi yksinäisyyden kautta. Tutkimuksen perusteella useampi kuin joka kymmenes työikäinen kokee itsensä yksinäiseksi.
Tulosten perusteella yksinäisyyttä koetaan eniten Turussa (14,7 prosenttia), Oulussa (13,4 prosenttia) sekä Helsingissä (13,1 prosenttia).
Tutkimuksessa ilmenneet erot kaupunkien välillä huolettavat THL:ssä.
Kehittämispäällikkö Suvi Parikan mukaan erot selittyvät osin väestön ikärakenteella, koulutustasolla sekä tulotasolla, mutta eivät täysin. Hänen mukaansa syistä tarvitaan lisää tutkimusta.
– Suuret alue-erot ovat iso ongelma sekä hyvinvoinnin tasa-arvotavoitteen näkökulmasta että koko väestön terveyden, toiminta- ja työkyvyn kannalta. Kunnilla ja hyvinvointialueilla on suuri mahdollisuus vaikuttaa näihin ilmiöihin, Parikka kommentoi THL:n tiedotteessa.
