Tuoreen tutkimuksen mukaan alaselkäkivuista johtuvia sairauspoissaoloja ja lääkärikäyntejä voitaisiin vähentää luokitteluun perustuvalla hoidolla.
Alaselkävaivoista johtuvia lääkärikäyntejä ja sairauspoissaoloja voitaisiin vähentää selvästi, jos kivut luokiteltaisiin ja niitä hoidettaisiin sen mukaisesti. Tämä selviää Oulun yliopiston tuoreesta tutkimuksesta.
Alaselkäkipu on maailmanlaajuisesti eniten haittaa ja kustannuksia aiheuttava terveysongelma. Selkäsairauksista johtuvia sairauspäivärahoja maksettiin Suomessa vuonna 2022 yli 90 miljoonaa euroa. Lääkärikäyntejä taas oli vuonna 2023 avoterveydenhuollossa yli puoli miljoonaa.
Oulun yliopiston väitöskirjatutkija Anna Sofia Simulan ja hänen kollegojensa toteuttaman tutkimuksen mukaan luokitteluun perustuvaa hoitoa saaneilla potilailla kipu, toimintakyky ja elämänlaatu olivat jo kolmen kuukauden kuluessa korjaantuneet sille tasolle, jonka tavanomaista hoitoa saaneet saavuttivat vasta 12 kuukauden kohdalla.
– Todennäköisesti positiivisten kustannusvaikutusten vuoksi suosittelemme luokitteluun perustuvan alaselkäkipupotilaan hoitomallin käyttöönottoa suomalaisessa terveydenhuoltojärjestelmässä, Simula toteaa yliopiston tiedotteessa.
Alaselkäkivuille kolme eri hoitopolkua
Potilaat saivat tuekseen alaselkäkipuun kehitetyn potilasoppaan. Se oli keskeinen elementti matalan riskin potilaiden hoidossa, sillä heitä ei suositeltu systemaattisesti seurantakäyntejä tai jatkokuntoutusta terveydenhuollossa.
Luokittelu perustuu alun perin Britanniassa kehitettyyn kyselymalliin, jonka perusteella alaselkäkivut jaetaan kolmelle eritasoiselle hoitopolulle.
Kohtalaisen riskin potilaat ohjattiin fysioterapeutin seurantakäynnille, kun taas korkean riskin potilaille mahdollistettiin viikon sisällä fysioterapeutin käynti, jossa huomioitiin myös toipumista mahdollisesti pitkittävät psykososiaaliset tekijät.
Vertaiskontrolloitu Selkä kantaa -tutkimus toteutettiin kolmella perusterveydenhuollon alueella: Etelä-Savo, Etelä-Karjala ja Rovaniemi. Tutkimukseen osallistui yhteensä 654 alaselkäkipupotilasta. Heiltä kerättiin tietoja lähtötilanteessa sekä kolmen ja 12 kuukauden kohdalla.
