Ministeriön muistiossa haettiin säästöjä yhdistämällä kaikkien uusimaalaisten sote-palvelut. Esitys ei lopulta päätynyt kehysriiheen.
Anna Horppu,
Clarissa Jäärni
Sosiaali- ja terveysministeriö (STM) on tehnyt valtiovarainministeriön toimeksiantona muistion, jossa se arvioi säästömahdollisuuksia karsimalla hyvinvointialueiden tehtäviä ja velvoitteita. Muistiossa listataan säästökohteeksi myös Uudenmaan erillisratkaisun purkaminen eli Uudenmaan hyvinvointialueiden yhdistäminen.
STM:n kansliapäällikkö Veli-Mikko Niemen mukaan Uudenmaan hyvinvointialueiden vähentämistä koskevaa ehdotusta ei kuitenkaan ministeriössä valmistella.
– Uuttamaata koskeva ehdotus, kuten monta muutakaan ehdotustamme, ei edennyt kehysriiheen, Niemi kommentoi Ylelle aiemmin sähköpostitse.
Uudellamaalla sote-toimijoita on tällä hetkellä kaikkiaan kuusi. Hyvinvointialueita on neljä: Länsi-Uusimaa, Keski-Uusimaa, Vantaa-Kerava ja Itä-Uusimaa. Helsinki vastaa sote-palveluistaan itse. Lisäksi on Uudenmaan erikoissairaanhoidosta vastaava HUS-yhtymä.
Helsingin sosiaali-, terveys- ja pelastustoimen apulaispormestari Daniel Sazonov (kok.) pitää erikoisena ja yllättävänä, että kysymys on nostettu esiin. Hänen on vaikea nähdä, miten ratkaisu toisi säästöjä.
– Erityisen erikoiseen valoon asia asettuu siksi, että pöydälle on ilmeisesti tuotu Uudenmaan alueiden kysymys, mutta ei alueyhdistämisiä muualla Suomessa. Nykyisellä sote-ratkaisulla olisi nähdäkseni mieletöntä rakentaa yhtä 1,7 miljoonan asukkaan aluetta. Ennemminkin se laittaisi palvelut sekaisin vuosiksi yli neljäsosalle suomalaisista.
Sazonov huomauttaa, että Helsinki, HUS ja Uudenmaan hyvinvointialueet ovat tehneet merkittävästi töitä uuden mallin toimivuuden varmistamiseksi.
– Tässä olemme nähdäksemme onnistuneet vähintäänkin kohtuullisesti. Pidän hyvänä, että olemme saaneet kuulla selkeät kommentit siitä, että asiaa ei viedä eteenpäin. Epävarmuutta luovat spekulaatiot asian suhteen kannattaa nyt lopettaa alkuunsa.
Paluu menneisyyteen, toteaa HUS
HUS-yhtymän toimitusjohtaja Matti Bergendahl toteaa, että muistio on poliittiselta puolelta kehysriihen aikana pyydetty ja virkajohto on tehnyt työtä käskettyä.
– Siinä suhteessa tämä on arvioitu vain yhtenä vaihtoehtona. Yllättävä valinta, mutta varmasti erilaisia vaihtoehtoja on hallitus tässä tiukassa taloustilanteessa joutunut pohtimaan.
Bergendahlin mukaan ratkaisuun päätyminen tarkoittaisi ajassa taaksepäin menemistä.
– Niihin aikoihin, mitä Sipilän hallituksen suunnitelmissa oli.
Hän huomauttaa, että nykyinen hyvinvointialuejärjestelmä on ollut vasta reilun vuoden käytössä ja siksi on liian varhaista lähteä arvioimaan, olisiko uudelle mallille tarvetta.
Keski-Uudenmaan hyvinvointialueen johtaja Kristiina Kariniemi-Örmälä toteaa, että muistiossa oleva maininta tuli täytenä yllätyksenä. Hänen mukaansa STM ei ole keskustellut asiasta hyvinvointialueiden kanssa.
Kariniemi-Örmälä ei näe hyvinvointialueiden yhdistämiselle perusteita.
– Hyvinvointialueet ovat juuri aloittaneet työskentelynsä. On tärkeää, että uudistukselle saadaan työrauha ja mahdollisuus jatkaa työskentelyä hyvinvointialueille asetettujen tavoitteiden suuntaan.
Säästöt syntyisivät toimintoja keskittämällä
Muistion mukaan säästö olisi 60 miljoonaa euroa vuonna 2028, jos hyvinvointialueita yhdistettäisiin Uudellamaalla. Yhdistäminen ja ”ryhmärahojen” poistaminen toisivat 65 miljoonan säästöt vuonna 2028.
Säästöt syntyisivät esimerkiksi työvoiman laajemmasta käytöstä sekä hallinnon, asiakasmaksujen, hankintojen, investointien, tukipalvelujen sekä muiden toimintojen yhtenäistämisestä ja tehostamisesta.
Ehdotus tuli yllätyksenä myös Länsi-Uudenmaan hyvinvointialueen johtaja Sanna Svahnille. Hänen mielestään ensimmäiseksi tulisi pohtia, millaisia säästöjä ehdotus voisi todellisuudessa tuoda.
Svahn toteaa, että Uusimaa on valtava alue, jolla asuu lähes kolmasosa suomalaisista.
– Tänne tulisi valtavan suuri organisaatio. Tulisi selvittää, millaisia säästöjä siitä tulisi ja miten asiakkaiden palvelut paranisivat. Jonot ovat pitkiä jo nyt ja niitä pitäisi lyhentää.
Svahnin mielestä on varhaista arvioida, ovatko sote-uudistuksen myötä luodut rakenteet toimivia vai eivät.
