Lappeenrannassa jättiputken torjunta on tuottanut tulosta. Vaarallisen kasvin määrä on vähentynyt.Kaupunki on torjunut jättiputkea lähes 20 vuotta. Se on ykkösprioriteetti vieraslajitorjunnassa.Kasvin siemenet säilyvät maaperässä ja kasvattavat taimia yli kymmenen vuotta.Jättiputki aiheuttaa ihovaurioita ja tukahduttaa muun kasvillisuuden.Jättiputken pitkäjänteinen torjuntatyö alkaa tuottaa tulosta Lappeenrannassa.Torjuntaa on tehty Lappeenrannassa aktiivisesti lähes parinkymmenen vuoden ajan, ja jättiputkien määrä on vähentynyt viime vuosina.Tänä kesänä seurannassa olevia paikkoja on noin 170. Näissä paikoissa kasvimäärät vaihtelevat yksittäisistä satoihin kasveihin. Alun perin torjuntapaikkoja on Lappeenrannassa ollut reilut 200.Jättiputki on silti edelleen kaupungin ykkösprioriteetti vieraslajitorjunnassa.– Jättiputki on meille tärkein, sillä se on vaarallinen, sanoo Lappeenrannan rakennettujen viheralueiden kunnossapidosta vastaava Maisa…

Itä-Suomen yliopiston tutkimus paljastaa Instagram-vaikuttajien ristiriitaiset viestit: toisaalla ylistetään kovaa työtä, toisaalla lempeyttä.Tutkija Reetta Haverinen analysoi 490 julkaisua seitsemältä hyvinvointivaikuttajalta.Sisällöt haastavat suorituskulttuuria, mutta ohjaavat kritiikin vain yksilöön yhteiskunnan sijasta.Vaikuttajat ovat tärkeitä tukipilareita monille naisille ja normalisoivat muun muassa mielenterveysongelmia.Itä-Suomen yliopiston tutkimus paljastaa, miten Instagram-vaikuttajat lähettävät naisyleisölleen samanaikaisesti täysin vastakkaisia viestejä hyvästä elämästä. Toisaalla kehutaan kovaa työtä ja itsekuria, toisaalla kannustetaan lempeään otteeseen ja epätäydellisyyden hyväksymiseen.Tutkija Reetta Haverinen analysoi 490 Instagram-julkaisua seitsemältä suomalaiselta naispuoliselta hyvinvointivaikuttajalta.Tutkimus osoittaa, että hyvinvointikulttuurissa käydään kamppailua siitä, millainen naisen pitäisi olla ja miten hänen tulisi huolehtia itsestään.– Keskeisin tutkimustulokseni on, että naisille suunnatuissa hyvinvointisisällöissä rohjetaan myös haastaa…

Liitto ehdottaa myös, että villisikojen pyyntiin tulisi sallia droonien käyttö.Metsästäjäliitto ehdottaa villisian metsästämisen sallimista luonnonsuojelualueilla afrikkalaisen sikaruton tartunta-alueen laajenemisen vuoksi. Metsästäjäliitto kertoo asiasta tiedotteessa.Liiton mukaan taudin ydinalueelle suunniteltua aitaa tulisi harkita uudelleen. Tauti on levinnyt niin laajalle alueelle, ettei aidasta olisi välttämättä enää hyötyä, Metsästäjäliitto sanoo.Se ehdottaa myös, että villisikojen pyyntiin tulisi sallia droonien käyttö, sillä sikoja on hankala löytää maastosta.

Osa lajeistamme on vaarassa kadota, mutta myös uusia tulokkaita saapuu ilmaston­muutoksen myötä. Testaa, miten hyvin tunnet Suomen luonnon tulevaisuuden.Tänään vietetään Suomen luonnon päivää, jolloin juhlistetaan ainutlaatuista luontoamme.Voit viettää juhlapäivän iltaa esimerkiksi kuuntelemalla Luonto-Suomen erikoislähetyksen Areenasta tai Radio Suomesta. Toimittajat Minna Pyykkö ja Mikko ”Peltsi” Peltola suuntaavat illan hämärtyessä Oittaalle Espooseen.Suomalainen luonto on muuttumassa esimerkiksi ilmastonmuutoksen vuoksi.Kysyimme asiantuntijoilta, miten ilmaston lämpeneminen voi vaikuttaa erilaisiin lajeihimme seuraavan 50 vuoden aikana.Tunnetko Suomen luonnon tulevaisuuden? Vaihtoehdoista yksi tai useampi voi olla oikein.Juttua varten on haastateltu Suomen ympäristökeskuksen (Syke) ryhmäpäällikkö Ulla-Maija Liukkoa, Luonnontieteellisen keskusmuseon yli-intendentti Aleksi Lehikoista, Syken tutkija Janne Heliölää ja Syken vanhempi tutkija…

Suomen liput liehuvat tänään suomalaisen luonnon kunniaksi. Suomen luonnon päivää vietetään aina elokuun viimeisenä lauantaina. Juhlaa Suomen luonnon kunniaksi on vietetty vuodesta 2013 ja liputuspäiväksi se vakiintui vuonna 2023.Suomen luontoa voi juhlistaa monin tavoin, esimerkiksi liikkumalla luonnossa tai syömällä mustikkapiirakkaa, jota tituleerataan Suomen luonnon päivän leivokseksi.Juhlapäivän voi päättää yöunilla ulkona. Suomen Ladun järjestämä Nuku yö ulkona -tapahtuma haastaa viettämään kesäyön taivasalla nukkuen.

Metsän kerrotaan tarjoavan ravintoa ja suojapaikkoja etenkin pölyttäjähyönteisille.Luonnonperintösäätiö on suojellut historiansa 300. luontokohteen Suomessa.Tasalukuun osunut kohde on Kiteellä sijaitseva noin kahden hehtaarin metsäalue, Kimalaismetsä. Metsästä löytyy runsaasti raitoja, pajuja ja lahopuuta, jotka tarjoavat ravintoa ja suojapaikkoja hyönteisille.Alueen suojelu mahdollistui helmikuussa järjestetyn Nouse luonto -konsertin tuotoilla. Helsingin Musiikkitalossa pidetyn hyväntekeväisyyskonsertin tuotot lahjoitettiin Luonnonperintösäätiölle.Luonnonperintösäätiö on hankkinut suomalaisia metsiä suojeluun vuodesta 1995 lähtien lahjoitusvaroin.

Koskien ennallista­miseen kertyneet lahjoitus­miljoonat kerätään rahastoon.Pääministeri Petteri Orpo sanoo, että valtio ei muuta 40 miljoonan tarjoustaan Palokin padon ostamiseksi. Pohjois-Karjalan Sähkö pitää hintaa liian pienenä.Valtio haluaa ostaa padon koskien ennallistamiseksi uhanalaisille järvilohelle ja järvitaimenelle. Sähköyhtiö arvioi padon arvoksi 80 miljoonaa euroa.Neuvottelut jatkuvat, mutta eivät ole edistyneet. Syyskuun puolessavälissä järjestetään seminaari.Pääministeri Petteri Orpon (kok.) mukaan valtio ei aio muuttaa tarjoustaan, jolla se ostaisi Heinävedellä sijaitsevan Palokin padon ja voimalaitoksen.Valtio maksaisi padon ja voimalaitoksen omistavalle Pohjois-Karjalan Sähkölle 40 miljoonaa euroa. Yhtiö pitää summaa aivan liian pienenä.Orpon mukaan 40 miljoonaa euroa on lähtökohta, ja lopullinen hinta määritellään omistajien kanssa sovittavassa prosessissa.– Sähköyhtiön pitää…

Suurin osa hakkuista on harvennusta, joka toteutetaan kolmen vuoden aikana lintujen pesintäaikojen ja talvisen hiihtokauden ulkopuolella.Seinäjoen Jouppilanvuoren maastossa on aloitettu hakkuut. Suunnitellut avohakkuut aiheuttivat vuosi sitten keväällä vilkkaan keskustelun niiden tarpeellisuudesta. Keskustelujen jälkeen suunnitelmiin tehtiin muutoksia.Nyt suurin osa hakkuista on harvennushakkuita, jotka tehdään metsäkoneella. Avohakkuukohteeksi jäi laskettelurinteen takana oleva pieni alue.– Hakkuut toteutetaan kolmen vuoden aikana lintujen pesintäaikojen ja hiihtokauden ulkopuolella, kertoo Seinäjoen kaupungin puutarhuri Kari Hirvensalo.Seinäjoen Jouppilanvuoren alueen liikunta- ja luontopaikkoja on rakennettu ja kunnostettu parinkymmenen vuoden aikana aktiivisesti. Ensimmäiset tiedot hakkuista ja varsinkin luontokohteiden läheisyyteen suunnitelluista avohakkuista järkyttivät kaupunkilaisia runsas vuosi sitten.Kun osa avohakkuista peruttiin, pahimmilta uhkakuvilta vältyttiin.Lakeuden…

Kymenlaakson hyvinvointialue alkaa jakaa yliannostusten ehkäisyyn tarkoitettua naloksoni-nenäsumutetta maksutta.Kymenlaakson hyvinvointialue aloittaa naloksoni-nenäsumutteen jakelun opioidien yliannostuksista johtuvien kuolemien ehkäisemiseksi.Ensimmäiset lääkepakkaukset tulevat jakoon maanantaina.Naloksoni-nenäsumutetta jaetaan Kymenlaakson hyvinvointialueen päihdevastaanotoilla eli Pisteissä, jotka sijaitsevat Kouvolassa, Kotkassa ja Haminassa. Asiakkaalle voidaan laatia siellä resepti, ja lääkkeen saa mukaansa heti.– Hoitajat ottavat asian puheeksi kaikkien kanssa, jotka tulevat päihdevastaanotolle vaihtamaan esimerkiksi puhtaita huumeiden käyttövälineitä. Samalla kysytään opioiden käytöstä ja punnitaan, onko ihmisellä yliannostuksen riski, korvaushoidon palveluesihenkilö Topias Kekkonen kertoo.Myös opioidien käyttäjien läheisiä kannustetaan ottamaan naloksoni-nenäsuihkeen saatavuus puheeksi sosiaali- ja terveydenhuollon ammattilaisten kanssa.Lääke voi pelastaa ihmishengenYliannostustilanteessa nopeasti annettu naloksoni-nenäsumute voi kumota opioidien vaikutuksia, palauttaa hengityksen ja ehkäistä…

Suurten sota­harjoitusten näyttämönä toimiva Rovajärvi on myös uhanalaisten raakkujen koti. Harjoituksista ei ole ainakaan vielä ollut haittaa raakuille.Metsähallitus on löytänyt Rovajärven ampuma-alueelta Lapissa noin 30 000 erittäin uhanalaista raakkua.Määrä on suuri, sillä tutkittu on vasta kaksi pientä jokea. Raakut kertovat veden hyvästä laadusta.Alueella järjestetään paljon sotaharjoituksia. Asiantuntijan mukaan ne ja raakut voidaan sovittaa yhteen.Länsi-Euroopan suurimmalla ampuma-alueella Rovajärvellä Lapissa elää kymmeniä tuhansia erittäin uhanalaisia raakkuja. Metsähallitus on löytänyt Rovajärveltä jo noin 30 000 jokihelmisimpukkaa, vaikka on käynyt läpi vasta kaksi pientä jokea.– Tällaisiin pikkujokiin se on merkittävä määrä. Vaikuttaa lupaavalta, kertoo luonnonsuojelun erityisasiantuntija Jari Ilmonen Metsähallituksesta.Hän on käynyt snorklaten läpi Rovajärven…