MIRPUR KHAS Pakistanin eteläisen Sindhin maakunnan maaseudulla naiset kantavat vettä pään päällä värikkäissä mekoissaan mangometsien ja banaaniviljelmien välistä leikkaavia hiekkateitä pitkin.
Alue on hedelmällistä maakunnan läpi virtaavan Indusjoen vuoksi.
Joki aiheutti valtavia tuhoja viimeksi monsuunin aikaan vuonna 2022, kun se tulvi. Noin kolmasosa koko Pakistanista vajosi veden alle, kaksi miljoonaa ihmistä jäi kodittomiksi ja yli 1 700 kuoli. Suurin osa tuhoista oli juuri täällä etelässä.
Toisin oli tässä hindukylässä Mirpur Khasin kunnassa; kaikki talot pysyivät ehjinä.
Jo kaukaa näkyy muutamia korkeille tasoille korotettuja värikkäitä bamburakennelmia. Lähempää aukeaa suuri kylä täynnä matalampiakin taloja.
Kaikki on rakennettu bambusta sekä kalkkikiven ja mudan sekoituksesta. Se teki niistä tarpeeksi vahvoja tulvia vastaan.
– Näihin taloihin ei tule mitään vaurioita. Emme ole enää vaarassa tulvien aikaan. Lapsemme ja perheemme pystyvät edelleen asumaan näissä uusissa taloissa, kylän asukas Prem Kumar sanoo.
Aiemmin näin ei ollut: talot olivat heppoisia savimajoja. Vuonna 2021 koko kylä pyyhkiytyi vuosittaisten tulvavesien mukana. Sen jälkeen kylää on rakennettu uudelleen kestävämmällä tavalla.
Vaikka tulvat ovat tavallisia Pakistanissa, niistä on tullut asiantuntijoiden mukaan entistä rajumpia tässä ilmastonmuutokselle äärimmäisen haavoittuvassa maassa viime vuosien aikana.
Pakistan tuottaa alle prosentin maailman kasvihuonekaasuista. Vaikutukset tuntuvat täällä silti rankimmin: maa lukeutuu maailman haavoittuvimpien maiden kärkijoukkoon.
Arkkitehti ammentaa ideoita muinaiskulttuurista
Bambutalot ovat Pakistanin ensimmäisen naisarkkitehdin Yasmeen Larin keksintö. Taloilla on nollahiilijalanjälki, ja materiaalit ovat äärimmäisen halpoja ja saatavilla lähialueilta.
Nyt kahdeksankymppinen Lari kehitti bambutalojen rakennustavan jäätyään eläkkeelle vuonna 2000.
Tuolloin pitkän uran tehnyt menestynyt arkkitehti alkoi työskennellä luonnonkatastrofien parissa oman järjestönsä Heritage Foundationin kautta.
Se sai hänet ymmärtämään, että ympäristöystävällisyys oli tuotava myös arkkitehtuuriin, erityisesti ruohonjuuritasolla.
– Rakensin alun perin bambutaloja maanjäristysalueille vaihtoehtoisena ratkaisuna teltoille, sillä bambu oli halpa, helposti saatavilla oleva materiaali. Huomasin sen pian myös olevan hyvin vankkaa ja sitkeää, Lari kertoo puhelimitse Kaliforniasta, missä hän on vierailemassa.
Niinpä hän päätti alkaa käyttää bambua myös tulva-alueilla, omalla rahoituksellaan.
Hän ammensi ideoita myös tuhansia vuosia vanhasta Indus-kulttuurin tavasta rakentaa. Se sai hänet löytämään kalkkikiven: kun sitä sekoitetaan mutaan, lopputulos on vedenkestävä.
– Kukaan ei luottanut ideaani silloin, Lari sanoo.
Nyt Sindhissä on Larin mukaan jo noin 32 000 tulvankestävää taloa.
Larille tärkeää projekteissa on kokonaisvaltainen lähestymistapa. Hän ei siis keskity pelkästään tulviin, vaan myös siihen, miten Pakistanin kylissä opittaisiin elämään ilmastonmuutoksesta huolimatta.
Järjestö haluaa opettaa kyläläiset elämään tulvien kanssa
Noin 50-vuotias Kaani Kumari rakentaa kylässä juuri talonsa laajennuksen perustuksia. Hän istuu maassa sinertävässä mekossaan, sekoittaa mutaa lehmänlantaan ja veteen, ja liisteröi sekoituksella tiiliä.
Naiset ovat kylässä aktiivisesti mukana työssä.
– Meidän vanha talomme tuhoutui pari vuotta sitten tulvissa, Kumari kertoo.
Ihan kaikkia kylän taloja ei ole vieläkään saatu uudelleenrakennettua.
– Jouduimme asumaan kuukausia tiellä, nainen muistelee.
Tulvissa tuhoutui paitsi taloja, myös kyläläisten elinkeinoja. Kotieläimiä kuoli, satoja tuhoutui.
Yasmeen Lari haluaakin kehittää mahdollisimman paikallisia ja innovatiivisia ratkaisuja kyliin.
– En halua näyttäytyä ulkopuolisena, joka tulee antamaan almuja, vaan henkilönä, joka jakaa tietotaitoa, hän sanoo.
Nyt kylissä kasvatetaan vihanneksia, kotieläinten rehuja ja talojen katoille on asennettu aurinkopaneeleja järjestön avulla.
Lari on onnistunut takaamaan jo 300 000 perheen ruokaturvan Sindhissä työnsä kautta. Se tarkoittaa noin kymmentä prosenttia maakunnan maaseudulla asuvasta väestöstä.
Tulvien kanssa on mahdollista oppia elämään.
– Meidän ei tarvitse kohdella vettä aina vihollisena, Lari sanoo.
Tulvavedet jättävät jälkeensä hitaasti kuivuvia lammikoita. Niissä kyläläiset ovat alkaneet kasvattaa kaloja.
Monet kylän ongelmista ovat olleet Larin mukaan hyvin helppoja ratkaista.
Läheisen vesipumpun luona taaperoaan pesee Kimi Kumari.
– Ennen jouduimme kävelemään joka päivä kolmen tunnin matkan joelle hakemaan vettä, hän kertoo.
Larin järjestö veti vesiputken kylään tien vieressä olevasta kastelukanaalista ja asensi pumpun. Nyt naisilla on aikaa tehdä paljon muutakin.
Kyläläisiä opetetaan omavaraisiksi
Pakistanissa järjestöillä on ollut Yasmeen Larin mukaan tapana työllistää köyhiä kyläläisiä ohjaamalla heitä myymään käsitöitä kalliilla hinnalla ulkomaille tai kaupunkien rikkaille eliiteille.
Larin mallissa toimitaan toisin: kyläläiset myyvät halpoja ja tarpeellisia tuotteita toisille kyläläisille.
– Monet heistä ansaitsevat nyt paljon rahaa, Lari sanoo.
Yksi erityisen menestynyt kylän nainen on nelikymppinen Dani Kumari.
Ompelutöillä ansaitseva Kumari esittelee tekemiään kauniita värikkäitä vaatteita ja peittoja. Hän myös myy oppimiaan kykyjä eteenpäin: kyläläiset siis kouluttavat nyt toisiaan. Kumari on myös voittanut palkintoja työstään kyläyhteisössä.
– En käynyt koskaan kouluja. Olen lukutaidoton, hän kertoo.
Tärkeintä Larille on, että lopulta kyläläiset eivät tarvitsisi lainkaan ulkopuolista rahoitusta, sillä sitä hänen on edelleen hankala hankkeilleen saada. Bambuakin on tarkoitus alkaa viljelemään kylän lähistöllä.
Larin mielestä hyväntekeväisyys on alentavaa eikä kohtele köyhiä arvokkaalla tavalla.
– Kukaan ei halua olla hyväntekeväisyyden kohteena, Lari sanoo.
Hän kritisoi YK:n ja länsimaiden siirtomaahenkistä lähestymistapaa ja haluaisi, että se unohdettaisiin täysin.
– Kaikki nämä ihmiset, jotka selviytyvät katastrofeista ja joutuvat kodittomiksi, eivät ole toimintakyvyttömiä. Heidät voi opettaa pitämään huolta itsestään, hän lisää.
Videot: Junaid Nawab
