Otetaanpa ensin hakijan plussapuolet.
Suuren kodinkoneketjun johtoryhmän jäsen, taitava myyjä, kokemusta strategisesta hallinnosta ja isojen projektien johtamista.
Johtanut 60–70 alaisen organisaatiota, järjestänyt tapahtumia. Liikkeenjohdon MBA-tutkinto, 23 vuotta työkokemusta. Vapaa-ajallaan rotarien jäsen. CV:n kokemuksen perusteella hakijasta olisi vaikkapa yritysjohtajaksi.
Kokemusta valmentamisesta ja mentoroinnista.
Sitten hakijan miinuspuolet.
Hän ei osaa vielä suomea.
Eikä hänen nimensä ole Matti tai Pekka.
Sri Lankasta kotoisin oleva Ranga Siriwardene, 43, on kokenut yritysmaailman ammattilainen, joka asuu Helsingissä. Hän on hakenut Suomesta töitä. Turhaan.
Hän sanoo tilanteen olevan painajaismainen. Töitä hakiessa häntä ei oteta edes haastatteluihin. Jopa pikaruokapaikoista tulee sähköpostia, joka kuuluu jotakuinkin: Meillä oli paljon kovatasoisia hakijoita, valitettavasti emme valinneet sinua…
– Ehkä se johtuu pitkästä ulkomaalaisenkuuloisesta nimestä, mutta minua ei kutsuta edes haastatteluihin. Tämä on ongelma, jota me kaikki kokeneet maahanmuuttajat kohtaamme.
Hänen mukaansa useimmille työnantajille ongelma on juuri kieli. Suomea pitäisi osata.
”Suomi on turvallinen maa”
Siriwardene on osaava ja koulutettu. Silti työtä ei löydy. Hän tietää, ettei ole tilanteessa yksi tai ainoa. Vastaavia osaajia on muitakin.
– Pelkästään Sri Lankasta on tullut Suomeen monia ammattilaisia. Lääkäreitä, pankkiireja, insinöörejä ja ohjelmistokehittäjiä, Siriwardene sanoo.
Ja monen alan erityisosaajat ovat työttöminä tai tekevät satunnaisia hanttihommia.
Siriwardene muutti puolisen vuotta sitten Suomeen. Paikallisessa pankissa työskennellyt vaimo tuli tekemään uutta tutkintoa korkeakouluun. Mutta samalla perhe haluaisi jäädä Suomeen. Sri Lankassa on epävakaa poliittinen tilanne, Suomi sen sijaan on turvallinen paikka lapsille kasvaa. Siriwardenen perhe päätti kokeilla onneaan.
Paperilla homma on selvä: töitä on ja tekijöitä kaivataan
Suomeen tarvittaisiin vuoteen 2035 mennessä arviolta 100 000 uutta työntekijää. Työllisyyden kasvu tulee ulkomailta, jos on tullakseen.
EK:n mukaan työvoiman tarve on jopa 200 000 ihmistä ulkomailta.
Yritykset hyötyvät tutkimusten mukaan monimuotoisesta työvoimasta. Tutkimus sanoo, että kansainvälisten osaajien työllistäminen tuo kasvua.
– Yritykset itse kertovat, että kansainväliset työntekijät tuovat lisää liikevaihtoa, verkostoja ja uusia asiakkaita, Joonas Halla Business Finlandista sanoo.
Yritykset kertovat kyselyissä saavansa kansainvälisestä työvoimasta hyötyä. Mutta Suomessa olevat kansainväliset osaajat kokevat, että heidän työtään ei arvosteta, päinvastoin, heitä syrjitään.
Yritysten ja työntekijöiden näkemysten välillä on iso ristiriita.
Kyselyssä yli kahdeksan kymmenestä ulkomaalaisesta työntekijästä sanoo, että heidän osaamisensa ja koulutuspohjansa ei vastaa nykyistä työtehtävää. Joka kymmenes ulkomaalainen työntekijä kokee, että Suomessa on turha edes unelmoida uralla etenemisestä.
– Meillä on ehkä jotain lasikattoa siinä, osaammeko Suomessa hyödyntää kansainvälisiä osaajia riittävällä tasolla, Halla sanoo.
Hänen mukaansa monilla kansainvälisillä osaajilla ei ole aidosti mahdollisuuksia edetä, ei firman sisällä, eikä ylipäätään suomalaisessa yhteiskunnassa.
76 prosenttia työntekijöistä kokee, että heillä olisi enemmän annettavaa Suomelle.
– Tunnistammeko aidosti, minkälaista urapolkua näille kansainvälisille osaajille voisi miettiä, Halla sanoo.
Juhlapuheet ja todellisuus ovat kaukana toisistaan. Vaikka tutkimukset osoittavat, että työvoimantarve on kova, maassa on jo joukko kansainvälisiä osaajia, joita ei osata ottaa töihin.
”Jos saamme jonkun jäämään tänne, pitää pitää kiinni”
Elinkeinoelämän keskusliiton asiantuntija Mikko Vieltojärvi tunnistaa ongelman.
– Suomessa on vielä tekemistä työelämän monimuotoisuuden kanssa. Meillä on maahanmuuttajia ollut kuitenkin isossa määrin aika vähän aikaa vasta.
Vieltojärven mukaan on suuri epäonnistuminen Suomelta, jos tänne kylmään ja pimeään saadaan houkuteltua joku korkeakoulutettu, joka olisi halukas jäämään mutta ei onnistu työllistymään.
– Jos saamme Suomeen houkuteltua opiskelemaan, tekemään korkeakoulututkintoa tai töihin, niin meidän pitäisi aika tiukkaan pitää kiinni heistä.
Vieltojärvi arvioi, että yksi syy Suomessa työllistymisen vaikeuteen on se, että meillä työnhaussa erilaiset verkostot korostuvat monia muita maita enemmän.
– Samanlaista harmittelua kuulee myös suomalaisilta, jotka ovat opiskelleet ulkomailla. He ovat opiskelleet huippututkinnon maailmalla, mutta osaamista ei täällä tunnisteta.
Kyse ei siis Vieltojärven mukaan ole siitä, että yritykset eivät halua osaajia, vaan siitä, että maailmalta tulevilla ei ole samoja verkostoja kuin täällä opiskelleilla.
– Kun he eivät ole tehneet opiskeluja, harjoitteluja, kesätöitä, erilaisia projekteja suomalaisiin yrityksiin, niin heillä on jääneet verkostot syntymättä. Tämä on myös näiden ulkomaalaisen osalta haaste.
Juuri verkostojen rakentumista pitäisi Vieltojärven mukaan tukea.
Mikä tahansa duuni kelpaisi tässä vaiheessa
Ranga Siriwardene sanoo nyt etsivänsä liki mitä tahansa työtä, joka tarjoaa yli 2 000 euron palkan. Sen avulla hän saisi pysyä perheensä luona Suomessa.
Nyt hän tekee niin sanottuja feissarin töitä WWF:lle eli kerää kannattajia. Vaimon opiskeluviisumin perusteella vain vaimo ja lapset saavat jäädä Suomeen.
– Emme tuoneet Suomeen vain matkatavaroitamme, toimme paljon tulevaisuuden toiveita ja viattomia unelmia.
Siriwardene sanoo, että hän haluaisi tehdä töitä ja hyödyttää Suomea.
– Palvelisin ehdottomasti ja sydämeni pohjasta Suomea. Ja edistäisin Suomen taloutta parhaalla mahdollisella tavalla, johon pystyn. Me olemme lainkuuliaisia kansalaisia ja haluamme olla tälle yhteiskunnalle hyödyksi.
