Vielä kahdeksan vuotta sitten helsinkiläinen Heikki Pirhonen, 37, oli elämänsä suurimmassa taloudellisessa kurimuksessa. Kahdesta työstä huolimatta hänellä oli noin 100 000 euroa velkaa.
– Olin niin syvällä alhossa, että en löytänyt muuta vaihtoehtoa kuin muuttaa omaa mielentilaani – eli päättää, että olen nyt onnellinen ja kiitollinen huolimatta siitä, mikä minun elämäntilanteeni on, Pirhonen sanoo.
Mielentilan muuttaminen ei aina ollut Pirhoselle helppoa, mutta hän oli päätöksensä tehnyt. Hiljalleen muutos alkoi tuottaa tulosta.
– Energiaa alkoi vapautua elämään, ja sain itseluottamusta. Aloin nähdä mahdollisuuksia kaikkialla maailmassa.
Tämän myötä Pirhonen alkoi myös vaurastua. Tänä päivänä hän on yrittäjänä mukana kahdessa yrityksessä, jotka menestyvät hyvin.
Heikki Pirhonen seisoo Helsingin Kuusisaaressa sijaitsevassa Didrichsenin taidemuseossa ja katselee kuuluisaa Mannerheim-maalausta.
Tarkoitus on puhua inflaatiosta: se on koskettanut Pirhosenkin elämää, mutta ei siten, miten äkkiseltään kuvittelisi.
Köyhtymisen sijaan hän on rikastunut.
Nopea inflaatio kuritti köyhää, hidas rikasta
Hintojen nousun vauhti määrittää sen, mihin tulo- ja varallisuusluokkaan inflaation vaikutukset osuvat eniten. Nousu oli kiivaimmillaan vuoden 2022 aikana sekä vuoden 2023 alkupuoliskolla.
Yle kysyi verkossa lukijoiltaan, minkälaisia vaikutuksia inflaatiolla on ollut hyvätuloisten elämään. Tässä uutisessa esiintyvien henkilöllisyys on toimituksen tiedossa.
Ei ole tarvinnut tehdä uudenlaisia valintoja. Hintojen nousu on osunut varmasti muihin pahemmin.
Nainen, 45, Helsinki
Hintojen nousun myötä olen laittanut enemmän rahaa osakkeisiin. Arjen pyörittämiseen noin pienellä inflaatiolla ei ole ollut juurikaan vaikutusta, muutama satanen viikossa.
Mies, 48, Tuusula
Suomen Pankin ennakkotiedon mukaan inflaatio oli maaliskuussa hidastunut lähelle nollaa ollessaan 0,6 prosenttia: nopean inflaation jakso on nyt ohi. Se hyödyttää kaikkia, mutta erityisesti pienituloisia.
Vertailun vuoksi: Suomessa inflaatio oli helmikuussa 1,1 prosenttia ja vuosi sitten maaliskuussa 6,7 prosenttia.
Suomen Pankin vanhemman ekonomistin Aino Silvon mukaan erityisesti pienituloiset kärsivät viime vuosien nopeasta hintojen noususta.
– Heillä on vähemmän taloudellista liikkumavaraa, säästöjä ja pienet tulot. Pienituloisten on vaikeampi sopeutua siihen, että hinnat nousevat nopeasti, Silvo sanoo.
Viime vuosina välttämättömien hyödykkeiden, kuten ruoan ja energian, hinnat nousivat nopeasti.
– Pienituloisilla menee suhteessa paljon enemmän rahaa välttämättömiin asioihin, ja juuri niiden hinnat nousivat nopeasti, Silvo sanoo.
Tilanne on kääntynyt päälaelleen.
– Tällä hetkellä nousevat palveluiden hinnat: ravintolat, vapaa-ajan, matkailun, kulttuuripalveluiden ja majoitusten hinnat. Niitä käyttävät suhteessa enemmän hyvätuloiset, eli hintojen nousu osuu nyt heihin.
Suurin vaikutus on ollut se, ettei lähimaksu enää riitä kauppakassin maksuun, vaan joutuu näpyttelemään PIN-koodin. Pari kertaa olen laskenut kassin summan, ja kyllä se on ollut oikein.
Mies, 58, Helsinki
Ruuan hinta välillä hirvittää, mutta mitään en ole jättänyt ostamatta. Jätin kuukausisijoittamisen muutamana kuukautena, kun oli suurempia menoja. Ehkä vähän suurimpia turhia törsäyksiä olen jättänyt tekemättä.
Mies, 44, Klaukkala
Yrittäjä voi kompensoida hintojen nousua
Heikki Pirhosen alalla, kryptomarkkinoilla, laukkaava inflaatio tarkoitti kryptovaluuttojen hintojen nousua. Se lisäsi viime vuosina hänen varallisuuttaan. Yle on nähnyt Pirhosen tiliotteet.
– Yrittäjä voi myös lisätä hintoihin inflaatiolisää, jolloin hintojen nousun vaikutukset eivät näy tappioina yrityksen voitoissa, Pirhonen sanoo.
Pirhosen mukaan inflaatio eriarvoistaa.
– Jos hyvätuloisella jää kulujen jälkeen 3 000 euroa käteen ja inflaatio pudottaa summan 2 500 euroon, niin henkilö vielä selviää.
Pirhonen huomaa inflaation elämässään edelleen, vaikka sillä ei suurta vaikutusta olekaan.
– Se ei vaikuta omiin päätöksiin mitenkään, mutta kaupassa voi huomata, että jotkut tuotteet saattoivat olla aikaisemmin jopa puolet halvempia. Omasta budjetista perustarvikkeet, kuten ruoka, vievät niin pienen osan, ettei nousu vaikuta siihen mitenkään.
Suuremmissa hankinnoissa hän hintojen nousun kuitenkin huomaa. Tällainen ostos voi esimerkiksi olla lentolippu.
– Ne saattavat olla monta sataa euroa aiempaa kalliimpia kuin aikaisemmin. Yhtäkkiä lippuihin voi kulua monta tonnia suunniteltua enemmän.
Inflaatio tasaa varallisuuseroja
Suomen Pankin vanhempi ekonomisti Aino Silvo huomauttaa, että pienituloisten tulot tulevat usein etuuksista, kuten eläkkeistä.
– Näiden ihmisten tulot eivät ole kärsineet niin paljoa inflaation takia, koska niihin on tehty indeksikorotuksia. Palkansaajilla on myös suhteellisen hyvä tilanne, koska palkankorotukset ovat melko suurelta osalta kompensoineet hintojen nousua, Silvo sanoo.
Suurituloisilla iso osa tuloista on omaisuustuloja. Niissä on Suomen Pankissa nähty suuriakin pudotuksia.
– Se ryhmä, jolla on suurin liikkumavara taloudessa, eli säästöjä ja varallisuutta, on kärsinyt tulo- ja varallisuuspuolella paljon. Toisaalta heillä on kykyä ottaa vastaan inflaatiosta seuraavia taloudellisia iskuja.
En ole joutunut muuttamaan mitään.
Mies, 32, Turku
Olen käynyt nyt noin kuukauden ajan pääsääntöisesti tekemässä ruokaostokset Lidlissä, mikä oli ennen vain lähinnä eksoottinen kuriositeetti.
Nainen, 48, Mikkeli
Inflaatioon liittyvät muut tekijät, kuten korkojen nousu, vaikuttavat varallisuuden jakautumiseen.
– Pikemminkin niin päin, että se on voinut pienentää varallisuuseroja kuin lisätä niitä, Sihvo sanoo.
Heikki Pirhonen koki olevansa onnellinen jo ennen rikkaaksi tulemista, mutta varallisuus toi ennen kaikkea mielenrauhaa.
Vaikka vapaa-aikaa on nykyisessä elämäntilanteessa vähemmän, käyttää hän nyt enemmän rahaa elämyksiin, kuten ravintoloihin.
– Koen olevani etuoikeutettu ja poden huonoa omaatuntoa, kun tiedän, miten rankkaa joillakin ihmisillä nyt on. Haluaisin löytää keinoja auttaa ihmisiä.
