Haredijuutalaiset voivat välttää asepalveluksen uskonnollisten opintojen nojalla. Tämä suututtaa Israelissa, jossa asepalvelus koskee kaikkia juutalaisia naisia ja miehiä.
Israelissa pääministeri Benjamin Netanjahun hallitus on jälleen vaarassa kaatua. Syynä on tällä kertaa vuosikausia hiertänyt aihe, haredijuutalaisten asepalvelus.
Israelissa asepalvelus on pakollinen kaikille juutalaisille miehille ja naisille. Miehet palvelevat armeijassa noin kolme vuotta, naiset kaksi.
Vanhoillista juutalaisuutta edustavat haredit ovat kuitenkin vuosien ajan onnistuneet välttämään asepalvelusta vetoamalla juutalaisten pyhän tekstin, Tooran, opiskeluun. Poikkeus kismittää erityisesti maallistuneita israelilaisia varsinkin Gazan sodan keskellä.
Israelin korkein oikeus kumosi vuonna 2018 lain, joka salli asepalveluksen välttämisen haredijuutalaisille. Tämän jälkeen haredit ovat voineet hallituksen päätöksellä lykätä asepalvelukseen astumista opiskelemalla juutalaisissa kouluissa, ješivoissa, kunnes kutsuntojen yläikäräja tulee täyteen. Se on tällä hetkellä 26 vuotta.
Nyt Israelin korkein oikeus vaatii Netanjahun hallitukselta huhtikuuhun mennessä lakiesitystä, jolla haredien osuutta armeijassa kasvatettaisiin. Mikäli koalitio ei pääse sopuun esityksestä, asepalveluslakia on alettava soveltaa myös harediväestöön ilman poikkeuksia.
Valmis lakiesitys pitäisi saada läpi Israelin parlamentissa, Knessetissä, kesäkuun loppuun mennessä.
Hallitus horjuu
Netanjahu joutuu jälleen kävelemään nuoralla lain valmistelussa. Toisaalta hallituksen kaksi haredipuoluetta vastustavat armeijaan pakottamista. Ne uhkaavat mediatietojen mukaan lähteä hallituksesta, mikäli uuden asepalveluslain vaatimukset ovat haredeille liian tiukat.
Toisaalta Netanjahun kolmen henkilön sotakabinetin kaksi muuta jäsentä, puolustusministeri Yoav Gallant ja oppositiojohtaja, armeijan entinen komentaja Benny Gantz, vaativat tiukennusta haredien värväämiskäytäntöihin.
Gantz on uhannut lähteä sotakabinetista, jos esitys jättää liikaa porsaanreikiä armeijan välttelylle. Gallant sanoo antavansa tukensa esitykselle, jos myös Gantz tekee niin.
Hallituksen kaatuminen olisi Netanjahun kannalta erittäin huono vaihtoehto, sillä hänen kannatuksensa on kärsinyt mielipidemittausten perusteella kovan kolauksen Gazan sodan myötä.
Myöskään sotakabinetin horjuminen keskellä sotaa tuskin nostaisi Netanjahun pisteitä äänestäjien keskuudessa, jotka yhä odottavat Hamasin ottamien israelilaisten panttivankien vapautumista Gazasta.
Netanjahun lakiluonnos pitää tällä hetkellä mediatietojen mukaan sisällään sotilaiden ješivoista värväämisen ”merkittävän ja asteittaisen lisäämisen” ja taloudellisia rangaistuksia ješivoille, jotka eivät täytä vaadittuja kiintiöitä. Lisäksi siinä vaadittaisiin Israelin armeijaa kehittelemään uuden haredijuutalaisten pataljoonan.
Aiemmin pöydällä oli myös kutsuntojen yläikärajan nostaminen 35 vuoteen, mutta tämä herätti tiukkaa vastustusta niin Netanjahun hallituskumppaneissa kuin oppositiossakin.
Pitkä kiista
Haredijuutalaisten ja maallistuneiden israelilaisten välillä on pitkään ollut jännitteitä.
Israel on mobilisoinut lähes 300 000 sotilasta taistelemaan äärijärjestö Hamasia vastaan Gazaan sekä Libanonissa toimivaa äärijärjestö Hizbollahia vastaan maan pohjoisrajalle. Haredien poikkeuslupaa pidetään Israelissa nyt erityisen syrjivänä muita väestöryhmiä kohtaan.
Haredijuutalaisten asepalvelus oli myös viime vuoden hallituksenvastaisten suurmielenosoitusten keskiössä. Hallitus ajoi epädemokraattisena pidettyä oikeusjärjestelmäuudistusta, jonka taustalla katsottiin olevan pyrkimys kirjata lakiin haredeille pysyvä lupa jättäytyä asepalveluksesta.
Haredit ovat Israelin nopeimmin kasvava väestöryhmä korkean syntyvyyden myötä – kasvuvauhti on noin neljä prosenttia vuodessa. Israelin väestöstä noin 13 prosenttia on haredijuutalaisia. Knessetin tietojen mukaan noin 13 000 haredimiestä täyttää vuosittain asepalvelusiän, 18 vuotta, mutta alle kymmenen prosenttia heistä ilmoittautuu asepalvelukseen.
Asepalveluspoikkeusten lisäksi haredijuutalaisiin on kohdistunut kritiikkiä matalan työllisyysasteen vuoksi. Haredimiesten työllisyys nousi viime vuoden ensimmäisellä puoliskolla ennätyskorkeaksi, ja silti luku jäi vain 55,8 prosenttiin. Haredinaisista työllistyi reilut 73 prosenttia.
Yksi kiistellyistä politiikan puheenaiheista onkin se, että esimerkiksi haredien juutalaiset koulut saavat valtiolta merkittäviä tukia.
Lähteet: Reuters, AP
