Jääkiekon naisten MM-kisat pelataan Yhdysvaltain Uticassa. Yle seuraa kisojen tapahtumia Yle-palvelussa, Urheiluruudussa ja Urheiluradiossa.
Suomen naisten jääkiekkomaajoukkue on Yhdysvalloissa alkavissa MM-kisoissa harvinaisen kysymyksen äärellä. Kuka on takuuvarma ykkösmaalivahti?
Naisleijonien maali on ollut historian saatossa visusti tukittuna. Noora Räty tarjosi Torinon vuoden 2006 olympialaisista saakka takuuvarmoja suorituksia Suomen maalilla. Espoon kotikisojen (2019) jälkeen hänet syrjäytti Anni Keisala, jolla on ollut kuitenkin erittäin haastava kausi HV71:n riveissä.
Keisala oli joukkueensa kakkosvahti ja hävisi kaikki 14 pelaamaansa ottelua. Torjuntaprosentti oli vaatimaton 84,3.
– Tilanne on ollut sama myös maajoukkueessa. Kiekko ei ole tarttunut samalla tavalla kuin kaksi kolme aiempaa kautta, Yle Urheilun asiantuntija Mira Jalosuo sanoo.
Ahola ykkösvahdiksi?
Suomen ykkösmaalivahdiksi on nousemassa 23-vuotias Sanni Ahola, joka debytoi viime vuonna Naisleijonien MM-joukkueessa. Hän pelaa neljättä kautta St. Cloud Staten yliopistojoukkueessa. Otteluita on vyöllä 17 prosentilla 93,5.
Aholan ympärillä on kuitenkin kysymysmerkkejä. Hän ei ole pelannut otteluita peräkkäisinä päivinä, sillä Jojo Chobak on kantanut vastuun viikon toisessa ottelussa.
– Olisi ollut helppo sanoa, että maalivahtipeliin pystyy luottamaan, jos Sanni olisi pelannut peräkkäisinä päivinä. Nyt tilanne on mielenkiintoinen.
Aholan ykkösvahdin tontin puolesta puhuu muun muassa harjoitusottelu Kanadaa vastaan. Keisala päästi taakseen kuusi ja Ahola yhden osuman, kun kaksikko jakoi torjuntavastuun 2–8-tappioon päättyneessä ottelussa.
Vaikka tilastojen valossa Ahola näyttää ykkösvahdilta, hänen kohdallaan mietityttää niin henkinen kuin fyysinen jaksaminen.
– Turnaus on lyhyt ja pelejä on paljon, joten kestääkö pää? On eri asia valmistautua kolmeen peliin viikossa yhden sijasta. Toinen kysymys on, että kestääkö kunto?
Jalosuo näkee, että tilastojen valossa Suomella ei ole asian suhteen ongelmaa. Henkinen ja fyysinen valmistautuminen moneen peliin viikossa ovat kuitenkin asiantuntijalle kysymysmerkki.
– Tämä on ensimmäinen kausi sitten Torinon, kun maalivahtipeli on isoin kysymysmerkki valmennusjohdolle. Kuka ottaa vastuun?
Tapani palaa Naisleijoniin
Naisleijonat saa Uticaan kaksi tärkeää vahvistusta, kun konkarit Susanna Tapani ja Michelle Karvinen palaavat maajoukkueen vahvuuteen. Myös 22-vuotias Elisa Holopainen on jälleen Suomen mukana.
– Tapani ja Karvinen pystyvät tekemään maaleja ylivoimalla ja viidellä viittä vastaan sekä tappamaan jäähyjä tarvittaessa. Se on todella iso asia, että kaksi kokenutta pelaajaa palasi rinkiin.
MM-kisoissa merkittävään rooliin nousee juurikin ylivoima, jota Tapani, Karvinen ja Holopainen pääsevät muiden muassa todennäköisesti pyörittämään.
– Kanadaa ja Yhdysvaltoja vastaan ylivoiman pitää olla 30 prosenttia ja jopa yli, että voidaan puhua voittamisesta.
Pohjoisamerikkalaisilla edessä iso ongelma
Naisleijonat voi hyvinkin saada paljon mahdollisuuksia ylivoimalla. Pohjois-Amerikan PWHL-liigassa valmentava Jalosuo nimittäin uskoo, että pohjoisamerikkalaiset ottavat kisoissa paljon jäähyjä.
Hän perustelee näkemystä säännöillä. PWHL-liigassa taklaaminen on sallittua, mutta kansainvälisessä jääkiekossa näin ei ainakaan vielä ole.
– Olen nähnyt, miten PWHL:ssä jaetaan jopa avojään pommeja. Kun kansainvälisten sääntöjen mukaan ei saa taklata, se on iso ongelma pohjoisamerikkalaiselle. Heidän pitää vaihtaa pelityyliään aika paljon.
Jalosuo kävi katsomassa helmikuussa Yhdysvaltain ja Kanadan välisen ottelun Minnesotan Saint Paulissa. Hän kiinnitti jo tuolloin asiaan huomiota.
– Megan Keller otti kaksi sellaista jäähyä, joista kumpikaan ei olisi ollut jäähy meidän liigassamme. Kutsuin niitä hipaisuiksi. Kanada rokotti molemmista ylivoimista.
Pronssipeli on minimitavoite
Naisleijonat pelaa kivikovassa viiden maan A-lohkossa, jossa jokainen maa yltää puolivälieriin. Ennakkoon katsottuna Yhdysvallat ja Kanada mittelevät jälleen finaalissa maailmanmestaruudesta.
Jos ennakko-odotukset pitävät paikkansa, Suomi kamppailee pronssisesta mitalista Tšekkiä vastaan. Kaksien aiempien kisojen pronssimitalisti on taipunut tällä kaudella EHT-turnauksissa Suomelle voitoin 2–3.
Tšekki on nostanut tasoa viime vuosina kovin harppauksin. Kaikki lähti liikkeelle 5–10 vuotta sitten, kun maa alkoi lähettää pelaajiaan Yhdysvaltain yliopistosarjoihin. Nyt tämä alkaa kantaa hedelmää.
Nykyisin Tšekki on Suomea valmiimpi kamppailemaan pohjoisamerikkalaisia joukkueita vastaan.
– Tšekkien luistelutaso on noussut todella paljon. Suomi pystyi aiemmin hoitamaan luisteluvoimallaan käytännössä kaikki eurooppalaiset joukkueet. Nyt Tšekki on oppinut luistelemaan ja kiekkokontrolli on ollut todella hyvää. Siksi se on todella vaarallinen joukkue.
Pronssipeli on kuitenkin Suomelle minimitavoite.
– Jos Suomi ei saa pronssimitalia, voi sanoa, että kisat ovat menneet penkin alle ja kotiin saapuu todella pettynyt joukkue..
