Wikileaksin perustajan Julian Assangen luovutus Yhdysvaltoihin on lähempänä kuin koskaan. Siellä Yhdysvaltain sotatoimista skandaalipaljastuksia tehnyttä Assangea uhkaa jopa 175 vuoden vankeus.
Britannian ylioikeus kuulee tänään tiistaina ja huomenna keskiviikkona Assangen pyynnön saada vedota vielä kerran tuomioistuimeen, jotta luovutuspäätös peruttaisiin.
Kaksi tuomaria päättää, saako Assange vedota luovutusta vastaan. Päätös saattaa tulla heti kuulemisen jälkeen tai myöhemmin. Jos tuomarit hylkäävät pyynnön, on mahdollista, että Assange lähetetään Yhdysvaltoihin saman tien.
Jos tuomarit puoltavat Assangea, hänen vankeutensa jatkuu ja oikeus alkaa käsitellä vetoomusta. Assange aikoo tukijoidensa mukaan valittaa Euroopan ihmisoikeustuomioistuimeen.
Yhdysvallat haluaa Assangen tuomiolle yhdestä maan historian suurimmasta tietovuodosta. Assangen johtama paljastussivusto Wikileaks julkaisi viime vuosikymmenen alussa satojatuhansia Yhdysvaltain salaisia asiakirjoja. Ne paljastivat muun muassa Yhdysvaltain Afganistanin-operaation surkean tilanteen.
Yksi suurimmista skandaaleista koski videota, joka näytti naureskelevia Yhdysvaltain sotilaita ampumassa helikopterista siviilejä Irakin sodassa vuonna 2007. Iskussa kuoli myös kaksi Reuters-uutistoimiston toimittajaa. Ennen videon julkaisua Yhdysvaltain sotilaat väittivät vastanneensa tulitukseen.
Wikileaks sai tiedot Yhdysvaltain armeijan sotilaalta Chelsea Manningilta. Assangea vastaan on nostettu 18 syytettä Manningin avustamisesta tiedon anastamisessa valtion tietokoneilta. Assangea syytetään myös tiedon julkaisusta ja tietolähteiden asettamisesta vaaraan.
Assange perustelee toimiaan väärinkäytöksiä paljastavana journalismina. Yhdysvaltain mukaan Assange syyllistyi kansallisen turvallisuuden vaarantaneeseen vakoilurikokseen.
Puoliso vetoaa vapauttamisen puolesta
Julian Assangen puoliso Stella Assange vetosi miehensä vapauttamisen puolesta lehdistötilaisuudessa Lontoossa.
– Tämä on kilpajuoksu aikaa vastaan, hän sanoo.
Vuosien taistelu näkyy Stella Assangessa. Hän pahoittelee, kun ajatus katkeaa. Hän kertoo sairastelleensa. Kun häneltä kysytään lehdistötilaisuudessa pariskunnan lasten voinnista, hän purskahtaa itkuun. Silti hän vastaa kysymyksiin teräksen lujuudella.
– Julian on ollut vankilassa viisi vuotta, vaikka häntä ei ole tuomittu rikoksesta. Hän on vankina, koska Yhdysvallat on tehnyt valheellisen syytteen häntä vastaan. Hän on ankarissa oloissa, Stella Assange kertoo Ylen haastattelussa lehdistötilaisuuden jälkeen Lontoossa.
Seitsemän vuotta lähetystössä, viisi vankilassa
Assange on väistellyt oikeuslaitosta nyt jo 14 vuotta. Ensin Ruotsi halusi Assangen oikeuteen syytettynä raiskauksesta ja seksuaalisesta ahdistelusta. Ruotsi luopui myöhemmin syytteistä. Yhdysvallat julkisti omat syytteensä vuonna 2019.
Assange pelkäsi, että Ruotsi tai Britannia luovuttaisi hänet Yhdysvaltoihin, joten hän haki poliittista turvapaikkaa Lontoossa Ecuadorin suurlähetystössä vuonna 2012. Assange vietti lähetystössä seitsemän vuotta.
Vuonna 2019 Ecuadorin uusi hallitus perui turvapaikan. Britannian poliisi haki Assangen korkean turvallisuuden Belmarshin vankilaan. Syy vankeuteen oli se, että Assange oli rikkonut ehdonalaisuuttaan hakemalla turvapaikkaa.
Vankeusaika on ollut rankkaa 53-vuotiaalle Julian Assangelle. Stella Assangen mukaan tämän henkinen ja fyysinen terveys ovat kovilla ja hän näyttää nykyään selvästi vanhemmalta kuin hän on.
– Julian on istunut kuuden neliön sellissä vuorokauden ympäri eristyksissä viisi vuotta. Häntä ei päästetä ulos, kertoo Stella Assange.
Hän pelkää, että Yhdysvalloissa Assange pannaan oloihin, jotka ajavat tämän itsemurhan partaalle. Hän ei usko Yhdysvaltain vakuutteluihin ihmisoikeuksien mukaisesta kohtelusta.
– Hänen elämänsä on vaarassa joka päivä vankilassa. Jos hänet luovutetaan Yhdysvaltoihin, hän kuolee, Stella Assange pelkää.
Myös Toimittajat ilman rajoja -järjestön kampanjajohtaja Rebecca Vincent luonnehtii Julian Assangen terveyttä kurjaksi. Vincent tapasi Assangen neljästi viime vuoden lopussa ja tämän vuoden alussa.
– Kun viimeksi näin hänet tammikuussa, hänellä oli kipuja. Hänellä oli murtunut kylkiluu, koska hän yski liian kovasti hengitystiesairauden takia, Vincent sanoo.
Myös YK:n kidutusta tutkiva erikoisraportoija Alice Jill Edwards vaatii Britanniaa hylkäämään Assangen luovutusaikeet itsemurhariskin takia.
– Assange joutuu mahdollisesti kymmeniksi vuosiksi vankeuteen systeemissä, joka tunnetaan hyväksikäytöstä, kuten eristyksestä ja huonosta terveydenhuollosta, sanoo puolestaan ihmisoikeusjärjestö Amnestyn rikosoikeuden asiantuntija Julie Hall.
Uhka journalismille ja lehdistönvapaudelle
Toimittajat ilman rajoja -järjestö pitää Assangen syytettä vaarana lehdistönvapaudelle. Assange toimi järjestön mukaan kuin toimittaja ja julkaisi yleisölle merkittävää tietoa Yhdysvaltain toimista Irakin ja Afganistanin sodissa.
– Tällä tapauksella on hälyttäviä seurauksia journalismille ja lehdistönvapaudelle ympäri maailmaa. Ei vähiten siksi, että hänestä tulisi ensimmäinen julkaisija, joka on oikeudessa Yhdysvaltain vakoilulain perusteella, Vincent sanoo.
Vincentin mukaan Yhdysvallat ei syytä Assangea kuitenkaan vakoilusta vaan journalismista. Syytteessä ei väitetä, että Assange olisi toiminut toisen valtion tai vihollisen puolesta, hän pohtii.
Yhdysvalloissa vakoilulakiin perustuvissa oikeusjutuissa kansallinen turvallisuus ylittää yleisen edun. Se luo riskin toimittajille, jotka tutkivat kansalliseen turvallisuuteen liittyviä väärinkäytöksiä.
– Tätä voidaan soveltaa jokaiseen, joka julkaisee juttuja perustuen vuotaneisiin salaisiin asiakirjoihin. Kuka tahansa toimittaja missä tahansa maailman mediassa voisi joutua samaan tilanteeseen, Vincent sanoo.
Mediatutkija Alan Rusbridger oli vastuussa Wikileaksin ensimmäisten paljastusten julkaisuista valtamediassa The Guardian -lehden päätoimittajana. Assangen toiminta oli hänestä journalismin ydintyötä, koska hän julkaisi ilmiantajalta haltuun saatua tietoa, jossa faktat ovat oikein.
– Tämä on osa trendiä, joka pyrkii tekemään kansallista turvallisuutta seuraavasta journalismista rikollista toimintaa. Se on liian tärkeää jättää tutkimatta, Rusbridger sanoo.
Australian parlamentti vaatii Yhdysvaltoja ja Britanniaa päästämään Assange palaamaan kotiin.
Tukena on myös Wikileaks-paljastussivusto, jonka edustajat ovat saapuneet Lontooseen seuraamaan oikeuskäsittelyä.
