Suomen ortodoksiseen kirkkoon on liittynyt korona-ajan jälkeen paljon nuoria ja nuoria aikuisia.
Helsinkiläinen Lauri Lassi, 22, pohti aikuisuuden kynnyksellä, onko luterilaisuudessa koko totuus.
– Halusin löytää alkuperäisen kristinuskon muodon. Ortodoksisuus vastasi parhaiten siihen.
Hän liittyi viime vuoden helluntaina Suomen ortodoksiseen kirkkoon harkittuaan asiaa pari–kolme vuotta. Lassia hengellisyys alkoi kiinnostaa lukioikäisenä, kun hän ryhtyi pohtimaan eri uskontoja kirkkohistorian kurssin jälkeen.
– Pohdin myös katolilaista kirkkoa, mutta koin, että se hengellisyys on turhan mekaanista. Ortodoksisuudessa on luonnollisempi lähestymistapa moneen kysymykseen, esimerkiksi syntikäsitykseen.
Lassia veti puoleensa vahvasti myös ortodoksisen liturgian kauneus ja rikkaus.
– Tuohukset ja lampukat, suitsutus ja muut liturgiset kuviot miellyttivät todella paljon. Tämä on tuntunut oikealta päätökseltä, jota ei ole tarvinnut katua hetkeäkään.
Yhä useampi nuori liittyy kirkkoon
Suomen ortodoksisen kirkon mukaan yli 30 prosenttia sen jäsenistä on alle 29-vuotiaita. Vuosittain kirkkoon liittyy kaikkiaan noin 900–1 000 uutta jäsentä.
Sinne on liittynyt korona-ajan jälkeen paljon nuoria ja nuoria aikuisia.
– Se on ihan ilmiö, jota en ole aiemmin kohdannut, sanoo isä Petri Korhonen Helsingin ortodoksisesta seurakunnasta.
Korhonen on pohtinut syytä kollegoidensa kanssa.
– Oma arvioni on, että taustalla on tietynlainen kokemus merkityksettömyydestä. Yhteiskunta ei tarjoa nuorille vastausta merkityksellisyyden kaipuuseen ja he etsivät sitä kirkon piiristä.
Joissakin seurakunnissa jopa puolet liittymistä edeltäviin katekumeenikoulutuksiin osallistuvista on nuoria tai nuoria aikuisia.
– Olen huomannut saman ilmiön. Suurin osa potentiaalisista liittyjistä Helsingin keskustassa järjestetyistä koulutuksissa vaikuttaa olevan nuoria miehiä, Lauri Lassi toteaa.
Yle uutisoi joulukuussa, että useat viimeaikaiset tutkimukset osoittavat nuorten miesten olevan Suomessa huomattavasti uskonnollisempia kuin samanikäiset naiset.
Lauri Lassi opiskelee parhaillaan toista vuotta teologiaa Helsingin yliopistossa. Hän on sukunsa ainoa ortodoksi.
Lassi osallistuu kirkon tilaisuuksiin viikoittain ja toimii muun muassa alttaripalvelijana ja jumalanpalveluksen tekstien lukijana.
– Hengellinen työ kiinnostaa. Jos piispa siunaa, minusta voi tulla aikanaan ortodoksinen pappi.
Suomen ortodoksit eivät hyväksy Ukrainan sotaa
Suomen ortodoksien kirkko on kuulunut jo vuodesta 1923 alkaen autonomisena paikalliskirkkona Konstantinopolin ekumeenisen patriarkaatin yhteyteen, ei Venäjän ortodoksisen kirkon alaisuuteen.
Suomen ortodoksinen kirkko on selkeästi sanoutunut irti Venäjän ortodoksisen kirkon linjasta Ukrainan sodan suhteen. Sotatoimet ja lausunnot sodasta on tuomittu jyrkästi.
– Emme hyväksy sodan puolella olemista tai sen siunaamista. Sellainen on vastoin kirkon opetusta. Venäjän kirkon linja on tässä suhteessa ja tällä hetkellä huolestuttava, isä Petri Korhonen sanoo.
Ortodoksisen kirkon jäseniä on Suomessa noin 56 000. Kirkossa on kolme hiippakuntaa ja kymmenen maantieteellisesti laajaa seurakuntaa. Myös Ukrainasta tulleita ortodokseja on liittynyt jäseniksi.
Helsingin ortodoksinen seurakunta on suurin. Siihen kuuluu yhteensä 44 kuntaa Hangosta Heinolaan ja yli kolmannes Suomen ortodokseista, yli 21 800 jäsentä.
Suomessa toimii myös Venäjän alaisuudessa olevia seurakuntia, mutta niillä ei ole yhteyttä Suomen ortodoksiseen kirkkoon.
