Pohjois-Norjassa harjoittelee yli 600 suomalaista asevelvollista Naton Nordic Response 24 -suurharjoituksessa. He ovat antaneet suostumuksensa ulkomailla harjoitteluun.
Opiskelijat Jasper Jylhä Kittilästä ja Jerri Käyhkö Kempeleestä ovat mukana kertausharjoituksessa Naton suuressa Nordic Response 24 -harjoituksessa reserviläisinä. He molemmat olisivat valmiita lähtemään myös ulkomaille sotaharjoituksiin.
– Jos se vaan sattuu sopivaan aikaan, niin olisin valmis osallistumaan, sanoo Jylhä.
Hänen mukaansa harjoitusten aikataulusta ja ajankohdasta riippuu, miten niihin käytännössä pääsisi osallistumaan.
Jylhää motivoi lähtemään sotaharjoituksiin, myös ulkomaille, se että ”jokaisen pitää kantaa oma kortensa kekoon”.
– Henkinen ja moraalinen motivaatio, se on velvollisuus. Suomea pitää puolustaa ja siihen on valat annettu, Käyhkö sanoo.
Alustavasti Käyhkö on jo keskustellut ulkomaille lähtemisestä.
– Alustavasti on kysytty suostumusta, mutta mitään ei kuitenkaan ole vielä tuotu allekirjoitettavaksi naaman eteen, hän sanoo.
He molemmat näkevät Suomen Nato-jäsenyyden hyvänä asiana ja turvallisuuden kasvavan, koska liittoutumalla saa kumppaneilta tarvittaessa apua.
Nordic Response 24 -harjoituksen aikana Norjassa harjoittelee yli 600 suomalaista asevelvollista, kertoo Maavoimien operaatiopäällikkö, prikaatikenraali Sami-Antti Takamaa.
– Heiltä kaikilta, sekä varusmiehiltä että reserviläisiltä, on saatu suostumus, Takamaa sanoo.
Prikaatikenraali Takamaa puhuu Maavoimien joukoista, joita hän johtaa Naton Nordic Response 24 -harjoituksessa. Suomalaisista suurin osa on juuri Maavoimista, yhteensä noin 2 500 henkilöä.
– Maavoimien joukoista pääosa käy harjoituksen aikana Norjan puolella taisteluiden edetessä, viestintäasiantuntija Tiina Möttönen Puolustusvoimien viestinnästä toteaa.
Merivoimien ja Ilmavoimien joukot, yli 300 sotilasta, operoivat lähtökohtaisesti kaikki ulkomailla, kertoo Möttönen.
Reserviläisiä harjoituksessa on myös Puolustusvoimien logistiikkalaitoksesta ja johtamisjärjestelmäkeskuksesta.
Harjoituksesta saatava reserviläispalkka on noin 70 euroa päivässä tehtävästä riippuen. Päiväraha on noin 6 euroa. Moni työnantaja myös maksaa palkan erotuksen, jos oma oikea palkka on suurempi kuin reserviläispalkka.
Tasavallan presidentti Alexander Stubb ehdotti vaalikampanjansa aikana perustettavaksi 5 000 henkilön ammattireservin.
Tänä vuonna hallitus valmistelee uutta ulko- ja turvallisuuspoliittista selontekoa ja puolustusselontekoa. Niiden yhteydessä voisi kenties päättää ammattireservistä ja mahdollisista uudenlaisista suostumussopimuksista reserviläisille ja varusmiehille.
Ammattireservissä olevia ja uudenmuotoisen suostumussopimuksen allekirjoittaneita voisi tulevaisuudessa kenties käskeä tehtäviin ulkomaille pidemmäksi aikaa ja nopeallakin varoitusajalla. Vielä niistä ei ole tehty päätöksiä tai lakimuutoksia.
– Edelleen kysytään vapaaehtoisuus ulkomailla toteutettaviin harjoituksiin. Uudenmuotoisia sopimuksia ei voida ennen lakimuutoksia allekirjoittaa tai edes valmistella, kertoo viestintäasiantuntija Henrik Gahmberg Puolustusvoimien viestinnästä.
Hänen mukaansa mahdolliset suostumukseen tulevat ”muutokset ovat poliittisia päätöksiä ja ne valmistellaan normaalin lakivalmistelun mukaisesti osana Puolustusvoimien lainsäädännön kehittämistä”.
Reserviläinen siirtyy Puolustusvoimien palkkalistoille kriisinhallintatehtävissä
Tällä hetkellä ulkomailla pidempiaikaisissa tehtävissä on suomalaisia, niin ammattisotilaita kuin reserviläisiä. He ovat lähinnä kriisinhallintatehtävissä.
Reserviläinen siirtyy Puolustusvoimien ”palkkalistoille” eli ammattisotilaaksi kriisinhallintatehtävän ajaksi. Ulkomaankomennukselle lähetetään vain vapaaehtoisuuteen perustuen.
– Meillä on tällä hetkellä ulkomailla kriisinhallintatehtävissä vähän reilu 400 sotilasta, joista toki osa on palkattua henkilökuntaa (ei reserviläistaustaisia), prikaatikenraali Sami-Antti Takamaa kertoo.
