Yle Urheilun Jääkiekkokierrosta voi kuunnella keskiviikkona Radio Suomessa ja Areenassa kello 18.02 alkaen. Kierroksen helmi on Pelicansin ja Jukurien välinen kamppailu.
Jääkiekon SM-liigan tuomaritoiminta on ollut jälleen viime viikkoina tapetilla.
Esimerkiksi viime viikolla Tapparan Rikard Grönborg, HIFK:n Ville Peltonen ja Jukurien Olli Jokinen kritisoivat tuomaritoimintaa.
Erityisesti Grönborgin tulistuminen nousi otsikoihin. Tappara-käskijä pauhasi HIFK-ottelun lehdistötilaisuuden yhteydessä erotuomarijohtaja Jyri Rönnille. Grönborg haistatteli ja kehotti erotuomaripomoa ”painumaan v*****n.
Liigan kurinpitodelegaatio määräsi Grönborgille 10 000 euron sakon epäurheilijamaisesta käytöksestä.
Yle Urheilun asiantuntija Topi Nättinen näkee, että Grönbrog käyttäytyi ala-arvoisesti ja hän ylitti rajat toiminnallaan. Asiantuntija kuitenkin toteaa, ettei tämä ole ensimmäinen kerta.
– Ymmärrän ihmisten pöyristymisen täysin, mutta tuo ei ole todellakaan ainutlaatuista. Nyt siellä vain sattui olemaan mikki päällä, Nättinen sanoo.
– Suomalaiset valmentajat ovat huutaneet tuolla tavalla vuosia. Kaikista kilteimmätkin valmentajat ovat huutaneet ottelutarkkailijoille, erotuomaritarkkailijoille tai mitä lie tittelit ovat historian saatossa olleetkaan. Tuollaista se on ollut, mutta mikit eivät ole olleet päällä.
Grönborg naamioi kritiikkinsä
Nättisen mukaan esimerkiksi Grönborg on naamioinut tuomarikritiikkiään niin, että hän on huolissaan Suomi-kiekon kannalta. Grönborg myös selvästi pyrkii pitämään oman joukkueensa puolia, mikä vaikuttaa olevan hänen arvolistansa kärjessä.
– Hän tekee lainausmerkeissä kaikkensa sen eteen, että hänen pelaajansa saavat oikeaa kohtelua.
Asiantuntija kuitenkin uskoo, että Tappara-valmentajakin katsoo asioita lähinnä Tapparan näkökulmasta. Hän toivoo keskusteluun objektiisivuutta.
– Näitä asioita katsotaan todella vahvasti subjektiiviseesti omien värilasien takaa. Toivoisin enemmän objektiivista näkökulmaa ja sitä, että asioita pystyttäisiin katsomaan ilman värilaseja.
Nättinen korostaa, että monet tapaukset ja taklaukset Liigassa ovat yksittäistapauksia. Hänen mukaansa toive suunnilleen samanlaisesta sääntöjen mukaisesta toiminnasta on paikallaan, mutta muistuttaa, etteivät tilanteet ole identtisiä.
– Täydellisen linjan vaatimisesta pitäisi päästä irti ja ymmärtää, että tuomarit ja kurinpitokin ovat ihmisiä, Nättinen sanoo.
Positiivisempaa puhetta?
Moni saattaa muistaa, kuinka viime keväänä Tommi Niemelä kieltäytyi kommentoimasta tuomareita SM-liigan finaaleissa. Niemelä näki, ettei hän saa kommentoida tuomaritoimintaa. Liigan näkemyksen mukaan asiassa oli kyse tyyliasioista, eikä päävalmentajaa kielletty kommentoimasta tuomareita.
Nättisen mukaan sekään ei olisi kestävällä pohjalla, että SM-liigassa tukittaisiin valmentajien suut tuomareiden suhteen. Kritiikkiä pitäisikin saada esittää, mutta hyvällä maulla ja oikealla hetkellä.
Asiantuntija pohtii, voisiko toiminta kehittyä positiivisemmalla puheella.
– Jos edes joskus yritettäisiin kehua tuomareita, niin voisiko se johtaa johonkin? Mitä olemme ikinä saavuttaneet haukkumalla, lynkkaamalla, herjaamalla ja vähättelemällä, jos olemme halunneet muuttaa jotain esimerkiksi arkielämässä, lapsia kasvatettaessa ja valmentaessa? Ei niillä saada mitään aikaiseksi, Nättinen sanoo.
Näin SM-liigassa on vihelletty jäähyjä
Tuomarilinja ja sen muutokset puhuttavat joka kevät. Jo viime viikonloppuna Jukurien päävalmentaja Jokinen väitti lehdistötilaisuudessa, kuinka tuomarilinja on muuttunut sallivammaksi viimeisen kuukauden aikana.
Hän puhisi, kuinka hänenkin on opetettava Toni Lydmanin kanssa pelaajilleen seuraavilla viikoilla, kuinka repiä ja raastaa sääntöjen puitteissa.
Viheltämättä jääneitä jäähyjä ei tilastoida, mutta vihelletyt jäähyt voivat antaa osviittaa tilanteesta. Eniten jäähyminuutteja ottelua kohden vihellettiin joulukuussa, jolloin jäähyjä oli 9,96 minuuttia joukkuetta kohden. Pienin lukema oli tammikuussa 7,82 eli eroa on noin kaksi minuuttia.
Helmikuussa jäähymäärä on taas kääntynyt nousuun. Viimeisen kuukauden aikana jäähyjä on vihelletty 8,3 minuuttia per joukkue, kun alkukaudesta lukema oli 9,0 minuuttia.
Nättinen ei ole huomannut selkeää muutosta tuomarilinjassa. Hän myös muistuttaa, että päävalmentajat katsovat tilannetta lähinnä oman joukkueensa näkökulmasta.
Pieniin eroihin viime aikoina voi vaikuttaa sallivampi linja, mutta toisaalta myös pieni otanta.
– Kun ero on noin pieni, niin enemmän näen, että kyse on pienestä otannasta, mutta en voi välttyä siltä ajatukselta, että kevään tullessa jäähyjä vihelletään vähemmän. Uskallan väittää, että tässä on molempia.
Erotuomaripomot seuraavat tilastoja
Rönnin mukaan hän seuraa yhdessä erotuomarivalmentajien kanssa itsekin tilastoja koko ajan. Paikan päällä seuratuista otteluista he myös tekevät omaa dataa rikkeistä.
– Vaihtelut ovat ihan normaaleja tietyssä mittakaavassa. Jos ne alkavat heittämään ääripäästä toiseen, sitten pitää miettiä enemmän, Rönn sanoo.
Rönnin mukaan tarkoitus on se, että kauden aikana myös pelaajat oppivat jäähyjen rajapintaa paremmin.
– Periaatteessa voi yksinkertaistaa, että tiettyä rakennetta noudatettaessa jäähymäärät oletettavasti vähentyvät pikkaisen kauden aikana, jos kuvitellaan, että pelaajat oppivat rakennetta toteuttamaan ja tuomarit toteuttavat sitä jäällä, Rönn sanoo.
Rönnin mukaan päätuomareiden kanssa painotettiin viimeksi tiistaina, ettei linja voi löystyä yhtään. Tämä on kiinnostava linjaus, sillä usein pudotuspelien kohdalla väitetään linjan löystyvän runkosarjasta.
– Se on jokavuotinen väite, että olisi sallivampaa. Yksi asia mikä muuttuu, on peli. Pelataan usein kovempaa, mutta niin, että pyritään toteuttamaan rajapintaa ja tyhmiin jäähyihin ei ole varaa. Tämä on varmasti yksi syy keskustelun takana.
– Tietenkin pudotuspeleissä huonoja jäähyjä ei voi viheltää, jolloin vihelletään kaikki selvät jäähy. Mitään ohjeita siitä, että meillä olisi eri linja pudotuspeleissä ei ole ollut aikaisempina vuosina eikä ole tänäkään vuonna, Rönn sanoo.
