Tämän kauden hiihtokuninkaasta ei ole epäilystäkään. Norjan Johannes Hösflot Kläbo on dominoinut maailmancupin kisoja mielin määrin, matkasta riippumatta.
Kun Salpausselän kisat oli taputeltu, maailmancupkautta oli takana 28 osakilpailua. Näistä Kläbo oli voittanut yksitoista eli 39,3 prosenttia.
Kläbon voittoprosentti on vielä suurempi, jos huomioidaan vain kilpailut, joissa hän on ollut mukana. Kläbo joutui sairastumisen vuoksi jättämään väliin vuodenvaihteen Tour de Ski -kiertueen ja yhden osakilpailun alkukaudesta. Lahden maailmancupin jälkeen Kläbo oli siis voittanut 55 prosenttia kaikista cupin kisoista, joihin hän oli osallistunut.
Ylivoimastaan huolimatta Kläbo oli Lahden maailmancupin jälkeen cupin kokonaispisteissä toisena, 236 pistettä jäljessä maanmiestään Harald Östberg Amundsenia.
Syy Amundsenin johtoon on toista kautta maailmancupissa käytössä olevassa pistesysteemissä. Ennen kautta 2022–2023 kärkiviisikon pisteet jakautuivat 100, 80, 60, 50 ja 45, mutta viime kausina jakosuhde on ollut 100, 95, 90, 85 ja 80. Nykymallissa 18. sijoittunut saa 46 pistettä eli pisteen enemmän kuin viides edellisessä systeemissä.
Voiton tuoma hyöty on siis huomattavasti pienempi. Tämä konkretisoitui Lahden maailmancupin sprintin jälkeen, sillä vanhoilla pisteillä Kläbo olisi ohittanut Amundsenin. Ero olisi Kläbon hyväksi viisi pistettä.
– Maailman paras hiihtäjä on tällä hetkellä Johannes Hösflot Kläbo. Siitä ei ole epäilystäkään. Pidän vanhasta pistesysteemistä. Se oli reilu, ja kaikki tiesivät, että kisoja voittamalla saa etua. Vanhassa mallissa pisteet oli myös helpompi laskea, Norjan maajoukkueen entinen päävalmentaja Tor Arne Hetland sanoo Yle Urheilulle.
Hetland, Suomen maajoukkueen päävalmentaja Teemu Pasanen sekä Yle Urheilun asiantuntijat Aino-Kaisa Saarinen, Ville Nousiainen ja Kalle Lassila kannattavat, että voitosta palkittava hyöty palautetaan vanhalle tasolle.
– Voitoista pitäisi palkita, ei osanottamisesta. Nykyinen pistesysteemi sopii nuorisourheiluun, ei huippu-urheiluun, Saarinen sanoo.
Ainutlaatuinen Kläbo
Asiantuntijat ovat yksimielisiä myös siitä, että Kläbo on ainoa hiihtäjä, joka voi nykysysteemissä kilpailla cupin kokonaisvoitosta jäämällä pois kahdeksasta osakilpailusta. Näistä seitsemän oli Tour de Skillä, joka päättyi Amundsenin voittoon, ja yksi oli Jällivaaran väliaikalähtö, jossa Amundsen oli toinen. Näissä kisoissa Amundsen keräsi yhteensä 670 pistettä.
– Kenellekään muulle ei tulisi kyseeseenkään tuollaisen takamatkan kurominen, koska se vaatii kykyä voittaa kaikilla matkoilla, kaikilla tyyleillä, Lassila sanoo.
Päävalmentaja Teemu Pasanen kokee, että Kläbo joutui kärsijäksi Kansainvälisen hiihtoliiton FIS:n luomassa pisteytyksessä. Pasasen mukaan hiihtäjät kilpailevat tätä nykyä usein puolikuntoisena, koska poisjäämisellä vastustajille annettava kilpailuetu voi olla loppupisteissä ratkaiseva.
Kläbo sairasti koronan marraskuussa eikä ollut parhaimmillaan, kun maailmancupkausi käynnistyi Rukalla. Norjalaistähti jäi varotoimena pois Jällivaaran yksittäisestä kisasta ja voitti seuraavasta viidestä kisasta neljä. Sen jälkeen hän sairastui jälleen eikä voinut osallistua Tour de Skille.
– Sairasteluja on tullut kaikilla todella paljon. Muitakin selittäviä tekijöitä löytyy, mutta pistelaskujärjestelmä ei ainakaan auta asiaa. Sairastumisen jälkeen yritetään palata ehkä liian nopeasti ja sitten sairastutaan helposti uudestaan, Pasanen sanoo.
Pasasen mukaan nykymalli syö maastohiihdon maailmancupin tasoa.
– Järjestelmä pakottaa hiihtämään kisoja, mikä laskee kisojen tasoa. Jos pistelaskujärjestelmä mahdollistaisi ottaa vapaita viikonloppuja, urheilijat olisivat paremmassa kunnossa. Nyt kisoissa näkee, että osa hiihtää pakosta, kun heidän kannattaisi olla lepäämässä.
Naisten tuloslistat puhuttavat
Toinen asiantuntijoita syövä asia on FIS:n päätös jakaa pisteitä aiempaa laajemmalle joukolle.
Kun maailmancup alkoi kaudella 1981–1982, kisoissa pisteitä sai vain 15 parasta hiihtäjää. 1990-luvulla FIS nosti pisteiden saajien määrän 30:een. Se pysyi vakiintuneena käytäntönä aina kauteen 2022–2023, jolloin liitto päätti laajentaa joukon 50:een.
FIS perusteli päätöstään, että pisteiden saanti edesauttaa pienempiä maita pääsemään paremmin osaksi huippuhiihtoa.
Tuloksena pienet hiihtomaat ovat saaneet pisteitä, mutteivät parantuneen tasonsa ansiosta. Miesten maailmancupissa pistemuutoksella ei ole ollut merkittävää vaikutusta, sillä tällä kaudella kisojen lopputuloksissa on ollut keskiarvolla yli 70 hiihtäjää.
Naisten tämän kauden kisojen lopputuloksissa on ollut keskiarvolla 54 hiihtäjää (Lahden maailmancupin jälkeen). Ongelma ei ole uusi, sillä viime kaudella keskiarvo oli vain 49.
Yle Urheilun asiantuntija Ville Nousiainen ei sulata nykyistä jakolinjaa.
– Se on irvokasta luettavaa, kun kisaajia on vähemmän kuin 50. Ja kun näin on ollut tälläkin kaudella valitettavan usein. Riittää, että osaa laittaa sukset jalkaan ja lähteä matkaan.
Rukalla käydyssä kauden ensimmäisessä takaa-ajossa kuusi urheilijaa sai köntän maailmancupin pisteitä, vaikka he eivät päässeet maaliin. Tuomaristo poisti kuusikon radalta, koska kisan kärki ajoi heidät kierroksella kiinni. Urheilijat päätyivät kuitenkin lopputuloksissa sijoille 44–49 ja saivat CV:hensä seitsemästä kahteen cupin pistettä.
– Maailmancupin pisteillä pitäisi olla jotain arvoa. Nyt etenkin naisissa kaikki pääsevät pisteille kunhan kiertävät, Pasanen sanoo.
FIS ei näe ongelmaa
FIS:n maastohiihdon kilpailupäällikkö Michal Lamplot ei allekirjoita asiantuntijoiden kritiikkiä eikä aio esittää muutoksia oma-aloitteisesti.
– Henkilökohtainen mielipiteeni on, että meidän pitäisi antaa nykyiselle systeemille aikaa. Vanhaan palaaminen näin nopeasti ei olisi mielestäni viisasta. Minä en kuitenkaan päätä asiasta, vaan se on maastohiihtokomitean asia. Jos joku kansallisista liitoista esittää muutosta, keskustelemme asiasta varmasti, Lamplot kertoo.
Hän kokee, että Kläbon ja Amundsenin pisteiden erilaisuus uudella ja vanhalla laskusysteemillä on osoitus uuden järjestelmän toimivuudesta.
– Halusimme motivoida urheilijoita kiertämään enemmän ja palkita heitä ahkeruudestaan. Emme halua pakottaa urheilijoita kilpailemaan sairaana, ja siksi tällä kaudella taukoja on ollut aiempaa enemmän.
– Ykkösvaihe (24.11.–17.12.) mentiin ilman vapaita viikonloppuja, mitä emme halunneet, mutta se oli pakko tehdä aikataulusyistä. Sen jälkeen oli vapaa viikonloppu ennen ja jälkeen Tour de Skin, ja samanlainen järjestely oli ennen ja jälkeen Pohjois-Amerikan kiertueen. Rehellisyyden nimissä en näe mahdolliseksi, että taukoja voisi olla enempää, Lamplot sanoo.
Maastohiihdon maailmancup huipentuu tällä viikolla. Tiistaina hiihdot jatkuvat 12.3. Drammenin kaupunkisprintillä perinteisellä hiihtotavalla. Karsinnat kello 12.30, erävaiheet kello 15 alkaen. Ylellä ei ole tv-oikeuksia, mutta tapahtumia seurataan hetki hetkeltä verkkosivuilla ja Yle-sovelluksessa. Yle näyttää maailmancupin huipentavat Falunin kisat 15.–17.3. Lähetystiedot löydät tästä linkistä.
