Velkakatto rajoittaisi valtion velkaantumista yli vaalikausien. Pääministerin mukaan hallitus pui asiaa tämän kevään kehysriihessä.
Pääministeri Petteri Orpo (kok.) ehdotti Uutissuomalaisen haastattelussa velkakaton kirjaamista lakiin. Katto sitoisi hallituksia yli vaalikausien. Katon nosto vaatisi lain muuttamista.
Talousasiantuntijat suhtautuvat ajatukseen varoen, mutta osa näyttää myös ehdotukselle vihreää valoa.
Orpo perusteli ehdotustaan medialle tänään eduskunnassa. Orpon mukaan Suomen talouden tasapainottamiseen ja siitä kiinni pitämiseen pitäisi löytää yhteinen sitoutuminen.
– Kun hallitukset vaihtuvat, niin peruslinja pidettäisiin kunnossa ja velkaantuminen kurissa, Orpo perustelee.
Orpo ei ota kantaa pitäisikö tavoitteen olla prosentuaalinen tai euromääräinen. Orpon mukaan hallituksen on tarkoitus keskustella asiasta kevään kehysriihen yhteydessä ja mahdollisesti käynnistää asiasta lakihanke.
– Yhtenä pohjana voisivat olla Euroopan finanssipolitiikan kriteerit, jotka tällä hetkellä lähtevät 60 prosentin velkakatosta. Tällähän hetkellä Suomen velkamäärä on 80 prosenttia, eli siinä on työtä. Jokainen hallitus joutuisi tekemään selkeän suunnitelman, millä keinoilla sinne päästään, Orpo pohtii.
SDP ei takaa tukea, keskustasta vihreää valoa
Pääministerin ehdotusta kommentoi myös oppositio. SDP:n puheenjohtaja Antti Lindtman suhtautuu epäillen siihen, että velkaantuminen saadaan taittumaan velkakaton kirjaamisella lakiin.
– Kansainväliset esimerkit tästä eivät ole rohkaisevia. Esimerkiksi Yhdysvalloissa lainsäädäntö ei ole lopettanut velkaantumista. Sen sijaan se on tuonut monia murheita ja epävakautta talouteen.
Myös Ylen haastattelemat talousasiantuntijat totesivat, etteivät kansainväliset esimerkit vastaavista laeista ole kovin rohkaisevia.
Lindtman suhtautuu epäillen myös siihen, että velkakatolle löytyisi SDP:n tuki. Hänen mukaansa Suomi tarvitsee nyt kasvutoimia ja oikeudenmukaisia sopeutuksia, ei suuria puheita ja uusia lakeja.
Keskustan puheenjohtajan Annika Saarikon mukaan Orpon ehdotus on kannatettava. Saarikko toivottaa keskustelun velkakatosta tervetulleeksi. Entisen valtiovarainministerin mukaan keskeistä on, mihin katto asetettaisiin ja mitä sen piiriin laskettaisiin. Hän muistuttaa muun muassa koronan ja Venäjän hyökkäyssodan vaikuttaneen merkittävästi Suomen talouteen.
– Kriisivuosia läpi elänyt Suomi tietää myös, että eteen on tullut aivan poikkeuksellisia tilanteita, jotka ovat meitä velkaannuttaneet.
Saarikko pohtii, miten velkakatto suhtautuisi esimerkiksi 10 miljardin hävittäjähankintojen kaltaisiin menoeriin. Hän kuitenkin uskoo, että tämäntyyppiset kysymykset olisivat ratkottavissa.
Saarikon mukaan oleellista olisi, että määritelmät olisivat yhdenmukaisia EU:n asettamien raamien kanssa. Hänen mukaansa velkakaton lisäksi myös menojen ja verojen tasosta pitäisi olla yhteisymmärrys.
– Peräänkuulutan presidentti Niinistön ikään kuin perinnöksi jättämää, yli puoluerajojen ja vaalikausien, toimivaa talousryhmää. Siellä velkakatostakin voitaisiin keskustella, Saarikko sanoo.
